29.3.2005

Opiskelijoiden iltarymyäminen lopetetaan Helsingin yliopiston toimesta.

Blogihenkilö on aina toivonut olevansa kevätihminen. Tämä toivo oli jo kouluajalla, mutta kun katsoo yhden vanhan opinahjon veppisivua, ymmärtää hyvin miksi kaikki toiveet eivät ole toteutuneet. Kuvassa oikealla istuu nähtävästi täytettynä blogihenkilön entinen matematiikan opettaja, joka oli opiskellut myös teologiaa.

Löytääkseen kevätihmisensä blogihenkilö tuli kuitenkin taas tehneeksi uuden testin ja pettyneeksi ankarasti. Tuloksena olikin seuraavaa:

Season = Autumn
You're Most Like The Season Autumn ...

You're warm, and the most approachable. You have that gentle prescence about you. People can relate to you, and find you easy company. However it's likely you've been hurt in the past and it has left you scarred so things can become rather chilly with you at times. Being the third Season in, you're mature, trustworthy and loyal to your friends but prone to depression and negative thinking.

Mutta itsensä kanssahan sitä on aina elettävä, joten kyllä kai tähänkin testitulokseen jotenkin tottuu. Tosin blogihenkilön valokuvista näyttävät parhaiten onnistuvan sumukuvat ja näin ollen tämän kuvaustaidotkin viittaavat paremmin syksyyn.

Blogintäytettä näytetään keksittävän jos jonkinlaisista lähteistä. Mielenkiintoisen tavan aineistonsa keräämiseen on keksinyt bloginimimerkki Hellas Piela bloginsa polydeukeen opisto täytteeksi. Hän haravoi löytämiään blogeja ja kopioi niistä lauseita, jotka sitten muodostavat hänen mielenkiintoisella tavalla mielettömän bloginsa sisällön. Sanathan ovat yhteisiä, niitä ei voi suojata. Sanat uudessa kontekstissa ilmaisevat tietysti uuden ajatuksen, jonka ihmismieli käsittää eri tavalla, joten Hellas Pielalla ei ole mitään syytä muuttaa tapojaan.

Muuten blogeista tuli mieleen, että Helsingin yliopistolla on aikeena lopettaa opiskelijoiden iltarymyäminen sitomalla heidät blogikirjoittajiksi. Tunnettu totuushan nimittäin on, että elämästä ehtii kirjoittaa ainoastaan sellainen henkilö, joka ei oikeasti elä. Kirjoittamisen lähteenähän on pääasiassa muiden ihmisten tarkkailu ja jonkin verran suoranainen sanojen lainailu kuten Hellas Piela meille opettaa.

Paljon on puhuttu siitä, että Paavo Haavikko on ehtinyt elää, perustella ja johtaa liikeyrityksiä ja samalla kirjoittaa suuren tuotantonsa. Blogihenkilö ei usko tähän teoriaan. Todennäköisempää on, että on itse asiassa kolme Paavo Haavikko (kolmoset), joista yksi elää, toimii akateemikkona, rakentaa lammashaan aitaa ja tietää aikalaishulluudesta, toinen pyörittää liikeyrityksiä ja vasta kolmas kirjoittaa. Mikään muu selitys ei ole todennäköinen eikä edes mahdollinen.

Yliopistolehden epäinhimillisten suunnitelmien vastapainoksi blogihenkilö voi suositella myös kirjailija Timo Montosen kolumnia Opintoluotsin sivuilla. Käsityksen mukaan (voi tietysti olla väärä) Timo vihjaa hienovaraisesti, että yliopistolehtiläiset puhuvat paskaa asiasta, josta eivät juuri mitään tiedä. Ja opetusteknologia-palkinto, joka oli annettu jollekin muulle, olisi oikeastaan kuulunut Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenialle, joka on yksi uranuurtajista tällä alalla (blogihenkilö on tästä samaa mieltä). Jos Arvoisa Lukija jaksaa lukea asiaa koskien myös toisella kotimaisella (englannilla) tässä on pitkä ja kuiva sepustus aiheesta. Hyvää yötä.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvänen aika, minähän tunnen yhden henkilön, josta on valokuva koulusi sivuilla!

Pirkko

Hanhensulka kirjoitti...

Minulla taas on jo niin, että todella tuttujen kuvien löytäminen on yhtä sattumanvaraista kuin jostakin vieraammastakin koulusta. Opettajakunta on tietysti jo täysin uusiutunut ja kouluakin kutsuttiin Tyrvään yhteislyseoksi silloin. Niin maailma...

Anonyymi kirjoitti...

Jummi, Hanhensulka, määhän olin noissa pippaloissa. Ja tunnen useamman kuin yhden läsnäolleen. Ja loput ulkomuodolta.
Sen talonkin tunnen kuin rikkinäiset taskuni.
Suvannolta ruutuvihot? Se matikanope oli ennen minun aikaani... teologia? Vai teologin kanssa? Maisteri K? Hahhaa, että on kuviot pienet.
Seuraavaksi kerron, missä Brysselin satelliittikaupungissa meidän A syntyi.