3.2.2006

Sumusta, ajatuksia elämää suuremmista valheista ja vierastamisesta

Katson ulos ikkunasta, sumuseinän läpi häämöttää kuuran syleilyssä heikosti vihertävä nurmikko. Keskellä pihaa, toisiinsa painautuneina, värisee kolme alastonta puuta, lilanvärisin luuranko-oksin. Yksinäinen kani pompahtelee kömpelöin, rauhallisin hyppäyksin nurmikon poikki ja häviää pensasaidan pimentoon. Maisema jähmettyy paikalleen.

---

Tämäkin lastu täytyy aloittaa ’aforismilla’, joita on aina tilaisuuden tullen tuotava ja talletettava, koskaan ei tiedä etukäteen, koska aforismeille olisi tarvetta. Aforismiuskon vahvistamiseksi kävin myös vilkaisemassa virtuaaliystävä Prosperon Loistavia puhalluksia, hän on taas laittanut joukon uusia ajatuksen sirpaleita lukijoiden arvosteltavaksi. Mutta tämä seuraava on taas omaa tekoa:


Tuntematonkin totuus on totuutta. Hyväksyttykin valhe pysyy valheena.

Tämän aforismin tarve tuli erityisen akuutiksi tämän päivän aikana, kun lueskelin laiskasti uutisia, joissa on paljon juttua tanskalaisen piirtäjän profeetta Muhammedia kuvaavista piirustuksista ja niiden saamasta rajusta huomiosta vähän joka puolella miljardin ihmisen suuruista muslimimaailmaa. Vaikka en ole nähnyt mitään sen suuntaista, olen varma, että jopa Suomenkin lintukodossa on lukuisia muslimeita, jotka ovat sanoneet painavan sanansa näistä tapahtumista.

Niin kuin kotimuisteluideni seuraavasta osasta näkyy (Arvoisa Lukija ei tietysti ole niitä vielä lukenut, kun minä itsekään en ole sitä vielä tehnyt, paitsi joitakin luonnoksia, joiden avulla yritän muistaa, että mitä sitä on tullut oikein tehdyksi, kun ikää on jo siunaantunut näinkin paljon). Siis siitä osasta tullaan näkemään, että olen asunut vuositolkulla muslimien maailmassa ja kutsunut asuntojani kodeiksi, vieläpä siellä pääkallon paikalla, Saudi Arabiassa. Mekassakin olen käynyt, mutta en alueella, johon minulta on kansalaisuuteni, sekulaarisuuteni, likaisuuteni vuoksi pääsy kielletty.

Ja minulla on ollut monia muslimituttavia – ystäviksi muslimien kanssa on hyvin vaikea päästä, koska heidän näkemyksensä länsimaalaisten likaisen moraalittomasta mielestä on ehdottoman kielteinen – joiden mielipiteitä olen mielihyvin kuunnellut monista asioista, ja joskus jopa ottanut ne onkeenikin. Mutta Koraani sanoo (Suura 5: Pöydän suura, Al-Maaida, jae 51):

...
51. Te, jotka uskotte! Älkää lyöttäytykö juutalaisten ja kristittyjen ystäviksi, - he ovat ystäviä vain toisilleen, ja joka ottaa heidät liittolaisikseen, on yksi heistä. Jumala ei totisesti ulota johdatustaan väärämielisiin.


Ja meistä kristityistä siinä on tietysti annettu todistus, jonka itse olemme mm. kolonialismilla todistaneet oikeaksi.

Jylland-Posten on tanskalainen lehti, joka noudattaa toiminnassaan tiukasti Tanskan lakia ja tanskalaisia moraalisääntöjä (näin ainakin uskon). Lehden toimitus jouduttiin evakuoimaan viime tiistai-iltana, koska joku, ehkäpä Tanskan ulkopuolinen taho, ehkäpä joku tanskalainen koiranleuka, tai joku muu, ei pitänyt siitä mitä lehdessä oli julkaistu ja uhkasi kostoksi pommittaa lehteä.

Minä tuomitsen kaiken väkivallan, tekee sitä kuka tahansa.

Jos Suomen hallitus ylipäällikkönsä Tarja Halosen johtamana hyökkää Moskovaan syöstäkseen presidentti Putinin – jota pidän väkivaltaisena ja totalitaarisena paviaanin perseenä – vallasta ja vapauttaakseen ikiaikaiset Karjalan laulumaat ryssän vihamielisestä ikeestä, tuomitsisin sen ehdottomasti ja kieltäytyisin jopa tarttumasta aseisiin puolustaakseni Halosta, jos Putin päättää iskeä tämän niin kuin Berlusconi teki Suomen ja Italian välisen ruokasodan yhteydessä (Herra Putin-parkaa tästä varjelkoon, muistetaan, että Tarjamme on punatukka, ja kaikkihan sen tiedämme, mitä se tarkoittaa!!).

Enkä ymmärrä alkuunkaan sitä, että joku kuva tai ikoni tai muu taikakalu (tosin jäniksen käpälä saattaa olla poikkeus) olisi jotakin toista kalua merkillisempi minkään asian suhteen. Ja vielä vähemmän jonkun infidelin tekemä kuva siitä kuvasta, ikonista tai kalusta. Mutta tästähän ei tässäkään metelissä ole kysymys.

Vaan kysymys on kai samasta asiasta, minkä vuoksi irlantilaiset ovat tappaneet toisiaan vuosisatoja, balkanilaiset tehneet samaa vuosituhansia, afrikkalaiset teilanneet toisia afrikkalaisia ehkä kymmeniä tuhansia vuosia. Siksi, että ajatellaan, että omat ajatukset olisivat toisten ihmisten ajatuksia parempia, tai tärkeämpiä, tai pyhempiä.

Sillä ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa. Typerä ihminen pelkää toiseutta ja torjuu sen vihaamalla sitä ja tappamalla sitä ja teilaamalla, murskaamalla jopa nylkemällä sen elävältä.

Me olemme samoja Abrahamin ja nauravan vaimonsa Saaran jälkeläisiä kuin juutalaiset ja muslimitkin, saman pensaan hedelmiä. Me tietysti tuomitsemme muslimit, niin kuin oikein onkin, mutta emme huomaa malkaa (mikä se sitten onkin) omassa silmässämme. (Ja silmästä tulikin mieleen blogiystävä Saaran tämänpävän lastu nimeltä Voi Pyhä Pilu)

Mutta erona on tietysti se, että me voimme rauhassa sanoa omistamme mitä haluamme kaiken kohtuuden nimissä, mutta emme saa sanoa mitään arvostelevaa muslimeista.

Me voimme kutsua esimerksiksi tunnettua mätäpäistä sonnin takalistoa, Kanervan Ileä, mätäpäiseksi sonnin puoksi, ja jos sen voimme todistaa (mikä tietysti tässä tapauksessa on täysin mahdollista) asia on sillä loppuun käsitelty ja Kanervalta voisi seuraavalla kerralla tavatessa pummata kaljan, jos kehtaisi, ja kysyä neuvoja naisten käsittelyssä, ilman, että siitä tulisi mitään sen suurempaa sanomista.

Taikka, jos se Sika-Messiaan tekijä, joka ei ole meidän Blogisisko-Pirkkomme ystävä (HUOM! P.S. Väärinkäsitysten välttämiseksi: Pirkko ei ilmiantanut taulun tekijää vaan kirjoitti vain asiasta Suomen Kuvalehteen, kuten näette myös tämän lastun kommenteissa), merimaskulainen taiteilija Koskinen, Harro haluaisi maalata uuden Sika-Messias-taulun, sitä ei enää haastettaisi käräjille kuvan tekemisestä jumalanpilkan perusteella, eikä myöskään sukupuoliyhteydestä flyygelin päällä, jos sillä vielä seisoo, paitsi ehkä, jos yhtyy sikaan (enkä, huom., enkä tarkoita tällä Kanervaa), vaikka ei ehkä silloinkaan. Tosin hänet voisi haastaa oikeuteen siitä, että myy huonoja tuotteita tai huonoa taidetta.

Nimittäin, jos joku uhkailee jumalanpilkasta tämän vuosituhannen Suomessa, se olisi täsmälleen yhtä pöhköä kuin tämä muslimien riehuminen jonkun tanskalaisen pilakuvien piirtäjän vuoksi.

Tähän loppuun vielä muistelu intialaissyntyisen kirjailijan, Salman Rushdien, kohtalosta. Hänellehän ajatolla Ruhollah Khomeini antoi tuomion (fatwa), jolla valtuutettiin ja käskettiin kaikkia muslimeja tappamaan Rushdie ja varmemmaksi vakuudeksi hänen päästään määrättiin monien miljoonien suuruinen palkkio. Kirjan japanilainen kääntäjä murhattiin ja norjalainen kustantaja William Nygaard haavoittui murhayrityksessä oman kotinsa edustalla Oslossa.

Ja Rushdien ja kaikkien hänen kätyreidensä tuomio annettiin siitä Islamissa tunnetusta totuudesta, että Muhammed saneli Koraaniin neljä säettä, jotka päätteli myöhemmin olevaksi Saatanalta, saatanallisia säkeitä. Ne puhuivat kolmesta pakanallisesta jumalattaresta; Latista, Uzzasta ja Manatista. Saatanalliset säkeet ovat Tähden suurasta (Al-Najm), suuran 53 säkeet 19-23. Kukin Arvoisa Lukija voi halutessaan käydä lukemassa ne Koraanin suomalaisesta käännöksestä. 23. säe muuten kuuluu näin:

...
23. Nämä eivät ole muuta kuin nimiä, joita te olette antaneet heille, te ja esi~isänne, eikä Jumala ole lähettänyt heille mitään valtuutta. He noudattavat vain arveluja ja viettiensä oikkuja, vaikka Jumala totisesti on lähettänyt heille johdatuksen.

Arvoisa Lukija muistaa, että romaanissaan Keskiyön lapset Rushdie kirjoittaa uuden ja vähemmän imartelevan kuvan Intian kansallisesta aarteesta, Mahatma Gandhista. Kirja kiellettiin Intiassa, niin kuin Saatanalliset säkeetkin.

---

Ikkunan takana sumu nousee ylöspäin ja ohentuu, nurmikon huurrepeite tulee paremmin erottuvaksi. Kuuden kaniinin ryhmä on kokoontunut puputtamaan niitä näitä puiden luuranko-oksien alle. Harakka lehahtaa paikalle ja istuutuu kaniinien keskelle. Ne käännähtävät hätäisesti ja juoksevat pitkin hyppäyksin mikä minnekin suuntaan ja häviävät pensasaidan taakse. Harakka katsoo kaniinien perään hämmästyneenä, naurahtaa niin kuin harakat naurahtavat näissä tapauksissa ja alkaa kopsottaa huurteista maata löytääkseen matoja.

4 kommenttia:

Blogisisko kirjoitti...

Hyvä Hanhensulka,

toivon, että tulee selväksi, että minä en tehnyt rikosilmoitusta Harro Koskisesta (kuten joku Kiiltomadossa virheellisesti vuosi pari sitten kirjoitti ja perui myöhemmin väitteensä). Tein vain Suomen Kuvalehdelle haastattelun miehestä, joka oli sen rikosilmoituksen tehnyt. Koskisen tapaus oli siinä vaiheessa menossa jo toiseen käsittelyyn oikeudessa.

Sain aivan sattumalta tietää asiasta. Soitin Suomen Kuvalehteen, koska sillä sattui olemaan mainos meidän talon edessä olevassa lyhtypylväässä!

Suomen Kuvalehti oli tietenkin kiinnostunut aiheesta ja hyväksyi ilokseni lehtijuttuni. Se ilmestyi samalla viikolla kuin asiaa käsiteltiin jo toisen kerran.

Se oli elämäni ensimmäinen lehtijuttu.

En ole tavannut koskaan Koskista, enkä usko että hänellä on minusta minkäänlaista käsitystä tai edes tietoa. Olettaisin, että häntä saattoi kiinnostaa, millainen henkilö rikosilmoituksen tehnyt henkilö oli. Ehkä hän luki sen lehtijutun, ehkä ei.

Ystävällisesti Pirkko

hanhensulka kirjoitti...

OK, Pirkko, en raaskinnut ottaa viittausta siihen tapaukseen pois, sen sijaan lisäsin sinne jälkikirjoituksen. Muistan toki tämän asian juuri niin kuin sanoit. Tästähän on ollut ennenkin keskustelua näissä lastujeni kommenttilaatikoissa.

Tavoittelin kuuseen ja kapsahdin katajaan. Ei ollut tarkoitus pahoittaa mieltäsi.

Blogisisko kirjoitti...

Kaikki on OK. Kirjoitin tuon viestin varmuuden vuoksi.

Prospero kirjoitti...

Näyttää siltä, että Suomen pääministeri Matti Vanhanen uhkailee.