21.7.2006

Lumpeenkukkia Orangerie'ssa

Kuva: Claude Monet, Le Bassin au nymphéas, harmonie verte, 1899.Paris, musée d’Orsay

Huomenaamuna lähdemme kuumaan Pariisiin kuumasta Brysselistä, jossa huomenna juhlitaan vuodelta 1830 peräisin olevaa itsenäisyyttä sotilasparaatilla ja ilmavoimien ylilennoilla.

Molemmissa kaupungeissa lämpötilat ovat vielä viikonlopun yli noin kolmekymmentä astetta.

Tarkoitus on Pariisissa vierailla Orangerie -museossa, joka aukaistiin uudestaan yleisölle tänä keväänä monivuotisen peruskorjauksen jälkeen. Orangerie on Tuileries'n puistossa Louvren edessä Seinen ja Concorde -aukion puoleisessa (lounais-) kulmassa (metroasema Concorde tai Tuileries).

Tärkein nähtävyys Orangerie'ssa on tietysti Claude Monet'n Nympheas-maalausten sarja. Näitä lumpeenkukkia Monet taisi maalata jopa enemmän kuin naisiaan, vaikka en ole asiasta ihan varma. Nympeas-maalauksia on yhteensä kahdeksantoista metriä, soikeissa näyttelyhuoneissa ei olekaan mitään muuta. Aikaisemmin näyttelytila oli matala ja jotenkin tunkkaisen ja ahtaan tuntuinen. En ole nähnyt vielä uusia tiloja, mutta lehtitietojen mukaan tila on peruskorjauksen jäljiltä taas kaksikerroksinen (yläpuolelta oli purettu siihen jonkun kuraattorin toimesta rakennettu toinen kerros) ja on ilmeisesti jopa parampi kuin alkuperäinen.

Monet valmisteli näitä maalauksiaan monen vuoden ajan vuodesta 1914 lähtien ja lahjoitti valmiit työt Ranskan valtiolle sillä edellytyksellä, että ne asetettaisiin näytteille yhtenäiseen tilaan. Maalaukset ovat olleet yleisön nähtävillä vuodesta 1927 lähtien (Monet kuoli 1926). Kankaat on kiinnitetty seinälle, joten niitä ei voida siirtää mihinkään muualle. Joten, jos Arvoisa Lukija haluaa joskus käydä katsomassa maalauksia, aikaa on ilmeisesti ainakin sata tai ehkä jopa kaksisataa vuotta, voi olla enemmänkin.

Lauantaiaamuna ajelemme vielä Giverny'in katsomaan Monet'n puutarhoja.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oli hyvin aikaa tutustua Orangerieen kesällä 1999, kun suurin osa museoista oli mennyt lakkoon. Harmitti tyttären puolesta, joka oli ensimmäistä kertaa Pariisissa, ja Louvre ja Orsay jäivät näkemättä. Pompidou-keskukseenkin tuli perehdytyksi aiottua paremmin.

Aina välillä joku meillä toteaa: "Ranskassa olisivat menneet lakkoon tällaisesta". Minä suomalaisen harmaana ay-ihmisenä ajattelen mitä mahtavat saada aikaan lukemattomine järjestöineen muuta kuin itseilmaisua.

Anonyymi kirjoitti...

Jäi hiukan vaivaamaan heittoni museolakosta, joka aiheutti hieman epämukavuutta. Yleensa olen varovainen toisten lakkoihin puuttumisessa. Kypsyminen tuolla matkalla johtui itse asiassa joukkoliikenteen pysähtymisestä, joka lähti liikenteen virkailijan kuolemasta. Esitettiin työperäinen syy, mutta kotona luettiin lehdestä, että tavallinen sairauskohtaus oli kyseessä. Minua risoi, että lähdetään lakkoon joko valehdellen tai tietämättöminä.