Ansioista saatua

Kuva vieressä on ystävällisesti varastettu Antikvaarin sivulta ja palautetaan tietysti heti lähteelleen, kun noin miljoonan vuoden kuluttua internetistä ei enää löydy yhtään viittausta siihen täällä Dionysoksen keväässä. Se kuvaa petroskoilaisen Karjala Autonomisen Nuvostotasavallan kustantamon vuonna 1958 julkaisemia muistelmia, jotka oli muistutellut suomalaissyntyinen vasemmistoaktivisti, Aura Kiiskinen. 

Kuten Lewis Carroll suosittelee Liisan seikkailut ihmemaassa-kirjassaan matemaatikolle sopivalla tarkkuudella, aloitan alusta ja jatkan kunnes tulen tämän tarinan loppuun; sitten lopetan.

Syönkin siis ensin herkullista, melbournelais-venäläisessä Baker in the Rye-leipomossa iki-ihanien venakkojen toimesta tänä aamuna tiiviiksi leivottua borodinski-limppua ja venäläisiä nakkimakkaroita Lyonin sinapin kanssa sekä nautin kapitalistista Coca Colaa niiden kyytipojaksi (lääkärini, Irina Khanina, joka taitaa olla Ukrainasta lähtöisin vaikka on hän opiskellut ja asunut Pietarissakin, on uhkaillut ennenaikaisella poismenolla ja määrännyt minut, helläluonteisen, ja nyt siis entisen, kasvissyöjän syömään lihaa veren rautapitoisuuden kasvattamiseksi, heikohkoista, moraalisista vastalauseistani huolimatta), ja mietiskelen historian hitaasti raahustavassa virrassa, jo edessäni muutaman mutkan takana pyörteiden viemänä kelluvaa, tuntematonta savolais-piikaa, Miina Kiiskistä, ja hänen suhdettaan Leninin kunniamerkkiin (Орден Ленина), joka annettiin ensimmäisenä Komsomolin Totuus-lehdelle (ehkä paremmin tunnettu Suomessakin nimellä Komsomolskaja pravda tasan 83 vuotta sitten, 23.5.1930.

 Mitalin satojentuhansien saajien joukossa on tietysti toinen toistaan ansioituneempiä nimiä sieltä ja täältä, ympäri neukkuyhteisön sosiaaliseen kokeiluun ystävällisesti suhtautuvaa maailmankaikkeutta.

Tässä alla on listasta poimittuina muutamia mitalin saajia, joilla saattaa olla kuuluisuutta Neuvostoliiton todellisuuden ulkopuoleltakin:

Andrei Saharov, Juri Gagarin (ensimmäinen avaruusmies), Valentina Tereškova (avaruuden ensimmäinen nainen), Phạm Tuân (vietnamilainen lentäjä, ensimmäinen aasialainen avaruudessa), Valeri Poljakov (pisimmän avaruuslennon tehnyt avaruusmies), Anastas Mikojan, Nikita Hruštšov, Mikhail Kalašnikov, Lydia Litvjak (II maailmasodan aikainen hävittäjä-ässä, vain kaksi naista on nimetty 'ässiksi' ilmailun historiassa, toinen on Lydian hyvä ystävä nimeltään Jekaterina "Katja" Budanova, jota jostakin syystä ei näy Lenin palkinnon saajana), Sergei Eisenstein, Mikhail Šolohov, Vladislav Tretjak (jääkiekkoilija), Maxim Gorki, Lavrenti Berija, 'idänkaupan isäntä' Nikolai Patolitšev (jota moni suomalainen kauppaministeri ei ehkä mielellään muistele, eivät ole edes tehneet hänestä suomenkielistä Wiki-sivua), Leonid Brežnev, Boris Jeltsin, amerikkalainen öljymiljardööri ja Kekkos-tukija Armand Hammer, Arnold Rüütel, Josip Broz Tito ja Fidel Castro.

 Suomalaisiakin on joukossa: presidentit Paasikivi, Kekkonen ja Koivisto, kaikki samalta kuuliaiselta linjalta valmistuneita. Ja yllämainitun piika Miina Kiiskisen avioton tytär, Kuopion mlk:ssa syntynyt Auroora "Aura" Kiiskinen, joka valittiin kansanedustajaksi neljä kertaa, ensiksi vuonna 1908, osallistui vuoden 1918 tapahtumiin mm. Suomen kansanvaltuuskunnan jäsenenä, pakeni huhtikuussa 1918 Venäjälle ja kirjavien seikkailujen jälkeen kuoli Petroskoissa 1968 suomalaisilta melko huomaamattomasti, mitä ei liene syytä pitää suurena ihmeenä.

 Tästä Auroorasta voisi joku suomalainen kirjailija, vaikkapa nainen, kirjoittaa fiktiivis-faktuaalisen romaani-elämäkerran. Värikästä aineistoa linee vaikka useampaankin romaaniin.

Suomensukuisista

Kuva: Meldovan tsasouna Setumaassa Viron ja Venäjän rajoilla

Muutamassa edellisessä lastussa puhuttiin karjalaisista, inkerikoista ja muistakin suomensukuisista kansoista. Sen jatkeeksi laitan tähän alle muutaman niihin liittyvän linkin.

Inkerin Kulttuuriseura ry - inkeriläisen kulttuurin edistäjä ja elvyttäjä pitää yllä monipuolisia Inkeri-sivuja.

On olemassa myös kaksikielinen (suomi, venäjä) Virtuaali-Inkeri, joka on myös Inkerin Kulttuuriseuran ylläpitämä sivusto. Sivuilla voit "tutustua entisen, mutta myös nykyisen Inkerin maisemiin ja kadonneiden suomalaiskylien asukkaisiin. Matkaevääksi saat vankan annoksen tietoa historiallisesta Inkeristä".

Virolainen Tuglas-seura tekee Viron kulttuuria, kieltä ja yhteiskuntaa tunnetuksi Suomessa.

Lajka - rajatonta mediaa Karjalasta käsittelee karjalaista kulttuuria sekä venäjäksi että suomeksi, saitilta löytyy myös kaksikielinen kulttuurilehti Lajka näköispainoksena (tämä saitti on melko hidas)

Setukaiset eli setot ovat kaakkois-Viron ja Venäjän rajan tuntumassa elävä pieni virolainen heimo. Setukaisten ystävät -yhdistys edistää setukaisten kielen, kulttuurin, perinteiden ja yhteiskuntaolojen tuntemusta Suomessa. Yhdistys pyrkii tukemaan kaikenlaista Setumaahan ja setukaisiin liittyvää tutkimusta ja edistämään setukaisten oman elämänmuodon, kielen, laulujen, perinteiden, tapojen ja uskomusten säilymistä.

Suomalais-ugrilaisten kansojen informaatiokeskus (Soomi-Ugri Rahvaste Infokeskus eli SURI) on virolainen viron-, venäjän- ja englanninkielinen saitti, jolta löytyy tietoa ugrilaisista kansoista.

Juminkeko on suomalainen Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus. Saitti on suomen- ja englanninkielinen

Myös liiviläisillä on oma virtuaaliolemuksensa. Vain englanninkielisenä niin kuin tämä kuvauskin. Virtual Livonia is an on-going project, which over the course of the last eight years has sought to establish an online presence for the Livonian people, as well as, educate the world about this nation, its language, and its culture.