Nimistä vielä vähän ja sukututkimuksestakin

Huom. Tässä on myös korjausta edelliseen lastuun - tietysti:(.

Korjataan ensin, että Lahtisia on tällä hetkellä vain 11,585 eikä edellisessä lastussa mainittu 22,539, joka tarkoitti kaikkia Lahtisia kautta aikojen. Niin laskien Virtasia on ollut 50,360 ja Korhosia 44,348, joten Lahtisten on syytä panna hösseliksi peiton alla etteivät jäisi lisää jälkeen noista muista nen-päätteisistä nimistä.

nen-päätteiset nimet muuten jakautunevat kahteen pääryhmään, itäiseen ja läntiseen, joilla on jonkinverran päällekkäisyyttä ja jako ei taida muutenkaan olla oikein selvä kuten tuosta ylläolevasta linkistä Mikkelin kaupungin saitille näkyy.


Kuva: Eero Järnefelt, Kesäkuun yö

Mutta. Länsi-Suomessa eivät tavalliset ihmiset juurikaan olleet oman sukuisiaan ennen 1900-luvun alkua, vaan olivatpahan vain jonkun poikia tai tyttäriä, tai nimetty asumansa talon mukaan. Itä-Suomessa taas sukunimet ovat olleet yleisiä jo vuosisatoja - ehkä "aina". Vanhoja itäsuomalaisia nen-päätteisiä ovat sellaiset kuin Havunen, Huttunen, Jääskeläinen, Karhunen, Kettunen, Kauppinen, Korhonen, Pöyhönen (Böisman, Boisman) Remeksinen (Remes) jne. Virtanen lienee sekä uusi länsisuomalainen, että myös osaksi vanha itäsuomalainen nimi. Lahtinen on ilmeisesti puhtaasti uusi länsisuomalainen niin kuin peltonen, jokinen, järvinen, ojanen, nurminen, kauranen, ja varmaan rukiinenkin, jos sellaista nimeä olisi olemassa.

Tämä ei ole tietysti ihan vedenpitävä jaottelu, mutta periaate lienee niin kuin tuossa yllä on sanottu. Katso myös artikkeli Ruotsin suomalaismetsien suomalaisnimistä.

Kirkonkirjojen tietoja on nähtävissä internetillä mm. täällä näkyvässä etsittävästä Historiakirjat (Hiski)-tietokannassa. Valitettavasti tiedoissa on suuria puutteita, eivätkä ne edes kata 1900-lukua. Esimerkiksi Sonkajärven kirkonkirjatiedoissa on suurehkoja aukkoja, joiden vuoksi ei internetillä voi kovin luotetavasti vielä sukuaan tutkia. Ehkä parannuksia tulee myöhemmin.

Sukututkimus on kiinnostava ajankulu, joka ei ihan nuorena tule mieleen, ja sitten kun kiinnostus kasvaa, suvun yhteinen muistipohjasta on kuopattu mullan alle suuria palasia. Tulevien sukupolvien sukututkimustyö tulee vaikeutumaan mm, tästä nimilain kohdasta, joka mahdollistaa ketjutiedon katkeamisen jokaisen sukupolven kohdalla:

Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen sukunimen, jonka vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommallakummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä.

Eli palataan taas pekantytärten ja juntinpoikien täyttämiin aukkoisiin aikakirjoihin.

Nimistä

YLE:n uutislaatikko tuossa oikeassa paneelissa kertoi eilen, että suosituimmat suomalaiset etunimet viime vuonna olivat tytöillä Emma ja pojilla Veeti. Minä, koska en usko asioita oikein helpolla ensimmäisellä sanomisella, aloin tätä uutista tarkentaa internetin avulla.

Väestörekisterikeskuksella on mainio saitti, jossa suomalaisista nimistä kerrrotaan kaikenlaista mielenkiintoista.

Mm. sieltä löytyy tieto, että kaikkien aikojen suosituimmat nimet ovat olleet tyttöjen Maria (yhteensä 349,163 naista on kantanut tätä nimeä, toisena Helena 165,163) ja pojilla Juhani (328,478, toiseksi eniten Johannes 232,887)).

Tämä tieto on suomalaisena tietysti paljon uskottavampi. Väestörekisterikeskus kertoo viimevuoden nimistä, että suosituimmat olivat edelleen Maria (2643 tyttövauvaa) ja Juhani (1906 poikaa). Emma on tyttöjen sijalla 24 ja Veeti poikien sijalla 21. Molemmat ovat kuitenkin annettujen ensimmäisten nimien ykköset (mahdollisesti kutsumanimien ykköset, vaikka sitä ei tästä tilastosta voi varmuudella sanoa). Todennäköisesti Emma Mariaa ja Veeti Juhania on näin ollen melko monta kappaletta.

Oma nimeni on melko harvinainen, vaikka tuntuukin itsestäni kovin yleiseltä. Kansakoulun toisella luokalla samannimisiä oli yhteensä seitsemän, nykyisin nimi on lähes käyttämätön. Omalla syntymävuosikymmenelläni nimeä annettiin lähes 20,000 vauvalle, viime vuonna vajaalle 200:lle ja tänä vuonna ei yhdellekään (toistaiseksi, toivossa on hyvä elää, huom. nimeni ei ole Toivo, jota on kautta aikojen annettu 50073 pojalle, tänä vuonnakin jo 17:lle).

Kautta aikojen toiseksi suosituinta tyttöjen nimeä, Helenaa, ovat joutuneet kantamaan myös kaksi ennen vuotta 1899 , neljä 1900-19 ja yksi 1960-79 syntynyttä miestä. Väestörekisterikeskus ei kerro, mikä näiden hempeänimisten miesten tarina on. Ehkä olivat väärään ruumiseen syntyneitä, tai ehkä vanhemmat halusivat vahvistaa heidän luonnettaan niinkuin Johnny Cashin laulaman pojan nimeltä Sue vanhemmat, mene tiedä.

Arvoisalle Lukijalle ei ehkä tule suurena yllätyksenä se, että Virtanen on suosituin sukunimi Suomessa, yhteensä 24,136 henkilö, toisena Korhonen 23,707. Lahtinen ei Leena Härmän näytelmän vihjeestä poiketen ole kovin suosittu, tämänimisiä on ollut kaikkiaan "vain" 22,539 henkilöä.

Väestörekisterikeskuksen saitti löytyy täältä, ja nimipalvelua täältä.