Hyvää hyvän suomenkielen päivää, tai ulkosuomalaisena pitäisi ehkä sanoa, että hyvän Suomen kielen päivää.
Melbournen suomalaisilla onkin tämän viikonvaihteen aikana Finnish Festival, jossa esiintyy mm. Kuhmon keiketys, joille jonkun kuhmolaisen IT-neron pitäisi opettaa WEB-saitin tekoa. Mukana on myös Erita tango, joka lupaa opettaa suomensukuiset melbournelaiset tanssimaan Suomen kansallistanssia. Muistattehan, Arvoisat Lukijat, sen kesäöiden tanssin, jota mentiin mehukas korvanlehti suussa ja Koskenkorva-pullo työnnettynä vyön alle mainosmielessä, koivujen tuoksuessa sametinpehmeässä suomalais-suvessa. Voi niitä aikoja - ja tapoja kanssa.
Lastuja
3 kommenttia:
Voit toivottaa myös hyvää suomen kielen päivää - ihan oikeakielisesti pienellä ja erikseen kirjoitettuna. :)
Kiitos korjauksesta. Tämä on sellainen virhe, jonka tietää, mutta silti tulee nopeasti naputellessaan tehneeksi pääsääntöisesti.
Setälän, Niemisen, Ojajärven ohjeiden perusteella (2. kohta, sivu 128, versiossa Otava 1968) sen tietysti pitäisi olla suomenkieli, mutta tämähän on poikkeus siitä säännöstä ja onkin sanaliitto eikä yhdyssana, vaikka tietysti adjektiivina oikein on kirjoittaa suomenkielinen.
Tästä voisi arvella sellaista, että kieli on hiljalleen muuttumassa ja aikanaan sanaliitto häviää ja kirjoitamme aina joko suomi tai suomenkieli, mutta voin olla väärässä:) Ja ehkä olenkin, yhdyssanojen käyttö on aika kirjavaa. Itse pidä niistä kovasti ja käytän mielelläni ja uhmakkaasti pitkiä yhdyssanoja, jotka voisivat olla erilläänkin.
Muuten oman pääni painotussäännötkin tukevat kovasti yhdyssanamuotoa, siksi tuo ainainen väärinkirjoitus. Kiitos!
Sinulla on iäkäs kielenopas käytössäsi. Neljässäkymmenessä vuodessa kieli on muuttunut niin paljon, että sillä ei oikeastaan tee enää mitään. Itselläni ei mainitsemaasi opusta ole (tuskin olin syntynytkään vielä silloin ;)) joten en voi tarkistaa, mitä siinä sanotaan.
Sen sijaan ainakin vanhimman omistuksessani olevassa kielenpppaassa, Ikolan Nykysyomen käsikirjassa (v.1979) tietää nykykäytännön, eli kielten nimet eriksen ja pienellä kirjoitettuna. Kielten nimistä johdetut adjektiivit kirjoitetaan puolestaan aina yhteen. Esim. suomen kieli, ruotsin kieli, englannin kieli, mutta suomenkielinen, ruotsinkielinen, englannninkielinen. Tietenkin kielistä voidaan käyttää sanaliiton lisäksi myös lyhyttä ilmaisutapaa: suomi, ruotsi, englanti.
Jos kielikorvasi on toisinaan mykkä painotusten suhteen, niin voisithan kokeilla adjektiivi- tai liitepartikkelitestiä. Ts. jos et ole varma, onko kyseessä yhdyssana vai sanaliitto, voisit kokeilla laittaa liitepartikkelin tai adjektiivin sanojen väliin. Jos se kuulostaa korrektilta, sinulla on käsissäsi aito sanaliitto. :)
Ja jotkut sanathan tarkoittavat ihan eri asioita yhteen ja erikseen kirjoitettuna, esim. vanha piika on hieman eri asia kuin vanhapiika.
Lähetä kommentti