Mark Twain on kai sanonut Australian historiasta jotenkin, että: "it all sounded like the most beautiful lies". Taidan olla sanojan kanssa jossakin määrin samaa mieltä.
Tämän huomaa tänä aamuna siitä, että Australian hallinto on naisvärisuoran käsissä.
Australialla on nimittäin uusi, oikein söpö pääministeri, joka itseasiassa on NAINEN ensimmäistä kertaa Australian historiassa!
Nimi on Julia Gillard (The Honourable, MP), joka aamun varhaisina tunteina suoritti verettömän vallankaappauksen ja poisti ylilimmältä pallilta MIEHEN! Jonka nimi oli, tai on kai vieläkin Kevin Rudd. (Kaikki Kevinithän ovat, niin kuin yleisesti varmuudella tiedetään, omituisia ja värittömiä tai omituisen värittömiä, vähän niin kuin eräät toisetkin politiikan Kataiset.)
Mutta Julia Gillardilla on meitä suomalaisia kiinnostavia ominaisuuksia roppakaupalla.
Ensinnäkin hän on siis kieltämättä nainen, niin kuin Suomen Presidentti, punatukkainen niin kuin presidenttimmekin, valtaan tullessaan naimaton (siis lailliselta asemaltaan ainakin) niin kuin Tarjammekin, ja asuu synnissä MIEHEN kanssa siis niin kuin Halosemme silloin hamassa muinaisuudessa, ennen kuin joutui naimisiin ja haukkui uuden miehensä pataluhaksi kameroiden edessä jollakin puolalaisella torilla.
Australiassa on valtion koko pää nyt naisten vallassa.
Elisabet II asuu kylläkin Lontoossa, mutta hallitsee survereenina Australiaa. Hänen edustajansa tällä maan päällä on nainen, jonka nimeä ei pirukaan muista kuin lunttaamalla, näkyy olevan naiseudestaan huolimatta nimeltään Quentin Bryce. Ja nys siis Julia astuu maan varsinaisen ruorin varteen. Siellä Suomessahan on sama tilanne, jos tässä saisi kohteliaisuuden vuoksi Niinistönkin laskea ainakin kunniafeministiksi, onhan hänellä lähes Vanhasen tai Kanervan kaltainen tausta naisten kannattamisesta.
Syy Kevinin saamasta kengästä persuuksiinsa oli epävarmuus omien mielipiteidensä hyväksymisestä.
Ensin hän oli tiukka maapallon lämpiämisen vastustaja ja Köpenhaminen kokouksessa yritti saada jopa Obaman samoille linjoille, mutta epäonnistui, ja heitti lopulta kannattamansa hiilitonneja rankaisevan hinnoittelupolitiikan (ETS, Emmission Trading Scheme) ikkunasta camberralaiselle pellolle (pääkaupungissahan ei paljon muuta ole kuin peltoa, väkisinrakennettu kaupunki kun itse asiassa on).
Sitten hän ehdotti 40 %:n superveroa kaivostoiminnasta saatavien ylettömän suurien tulojen jakamiseksi solidaarisemmin mineraalivarojen omistajien, siis meidän tavallisten australialaisten pulliaisten, eduksi. Kaivospamput ja monikansalliset kaivosyritykset, joista jotkut kuten Rio Tinto vievät kaivostoiminnan tuotoista, Australian verotusta hipaisemattakaan, 70 % ulkomaille, aloittivat kovan kamppanjan pääministerin pään menoksi. Ja tätäkin omaa politiikkaansa hän rupesi lopulta vastustamaan ja oli hyvää vauhtia vesittämässä koko verotusta.
Se ei kuitenkaan enää auttanut ja Australiassa tapahtui viime yön ja tämän aamun varhaisten tuntien aikana itse asiassa vallankumous. Televisiossa ei näkynyt oliko kaappaus veretön vai verellinen. Tosin kaikki asianosaiset näyttivät lähes vammattomilta kävellessään pitkin Australian hallintopalatsin käytäviä.
Kevin Rudd päätti juuri tunteita ja kyyneleitä täynnä olevan jäähyväispuheensa, ja ehkä keräsi enemmän pisteitä äänestäjien keskuudessa kuin kertaakan pääministerinä ollessaan. Mutta historia antaa kaikille ansionsa mukaan, kunhan aikaa on kulunut tarpeeksi.
Julia Gillard piti puheen, joka taas kerran osoitti, että naisen ollakseen pätevä politiikassa, täytyy olla kaksinverroin pätevä, muuten ei miesten maailmassa löydy sijaa tarpeeksi korkealta pallilta.
Uuden pääministeri Gillardin, joka on Labour-puolueen edusta, päävastustaja parlamentissa on ns. Liberaali-puolue, joka on itse asiassa konservatiivinen puolue. Susi lammasten vaatteissa siis. Puolueen johtaja on Tony Abbott, jota kutsutaan silloin tällöin nimellä Mad Monk, Hullu Munkki. Hän on nimittäin syvästi uskovainen henkilö, jonka mielestä naisten pitäisi mennä naimisiin ja hoitaa lapsia sen sijaan, että heiluu politiikassa miehiä häiritsemässä. Nuoruudessaan häntä koulutettiin jossakin seminaarissa munkiksi, niin kuin kai Staliniakin ennen kuin sai toisenlaisen herätyksen. Mutta se on jo ihan toinen juttu.
Incidentally, Australian politiikassa Ruddin hallituksen ympäristöministeri on häärinyt täysin päästään karvaton Peter Garrett, joka ehkä siellä Suomessakin tunnetaan paremmin Midnight Oil-yhtyeen (entisenä) laulajana. Hänen johdollaan Australia on parhaillaan haastamassa Japanin valtion oikeuteen valaitten ns. tieteellisestä pyynnistä. Tosin hallituksen muuttuminen saattaa muuttaa tämänkin projektin suuntaa.
Että ei täällä Australiassa ole siis pelkkiä kenguruita, täältä löytyy oikein aitoja vallankumouksen tekijöitä poliittisessa elämässä, musikaalisia poliitikkoja ja jopa syviä tunteita. Ja lisäksi oikein viehättävän näköisiä pääministereitä. Huivin kun laittaisi hartioille, niin vanhalle samettihousulle tulisi kai oikein tippa silmään pelkästä nostalgiasta.
7 kommenttia:
Toinen expat, Ruu ilmoitti saman uutisen joten täytyyhän sen olla totta.
Ensin ihmettelin oikein kovasti. Eilen oli uutisissakin jotain tästä Kevinistä, vaikka en enää muista mitä, taisi olla kyllä maahanmuuttajien torjumisesta kyse vaihteeksi.
Kysymys siis kuuluu: miten hemmetissä sinä ja Ruu onnistuitte livahtamaan sisälle sinne kenguruiden sekaan, kun laivalasteittain lähinnä etelä-aasialaisia ei pääse sinne lainkaan tai vain kehnoihin oloihin?
Ruulla oli hieno kertomus ympäristölainsäädännöstä, joka pitää sisällään kattovuorivillan naulaamisen, josta syystä laumoittain korjausmiehiä on naulannut villan sähköjohtoihin ja heittänyt veivinsä.
Meillä puolestaan keskitytään epäonnistuneiden ydinvoimaloiden rakentamiseen...
En käsitä missä se paratiisi oikein enää olisi, ehkä sitä ei vain yksinkertaisesti ole löydettävissä?
Noh, annetaan Julialle mahdollisuus. Ja toivon että te australialaiset ette pakota häntä naimisiin! Ei edes juhannushäiden varjolla!!!
Hauskaa Juhannusta, käyttäytykää ihmisiksi!
En tunne muita Kevinejä kuin Costnerin, enkä ole itseasiassa ihan varma, onko hän MIES.
Kalevi, kyllä sellaanen on miäs joka uskaltaa tanssia susien kans. Et varmana itte uskaltais!
Ai niin, Hanhensulka, lähärätin sulle just kuvan! Tarkkaile meiliäs!
Joo, susi se Kevin ainakin on, ja tämän Australian Kevinin mielipidekyselijät olivat päätelleet sudeksi myös. Vieläkin hirvittää se nahanvenytys-kohtaus siinä tanssielokuvassa.
Kiitos kuvasta Ripsa, voi olla että meidän järjestöllä ei ole noin uusia nelivetoautoja, vaikka kai niitä siellä tarvittaisiin, ja UNDP kai kuljetukset järjestää.
Lentoliikennettä pitää sitten vissiin parannella siellä;) Tosin vielä täytyy hetki odottaa papereita. Byrokratia onkin kai yhteisöjen vahvin voima!
Se kuva oli viime lokakuulta. Ja Nepalista.
Pariskunta totesi yrittäessään autolla ajoa, että fillari on paras mahdollisuus liikkua - ja jos sattuu pääsemään lentämällä.
Muuten ne kyllä kapusivat pitkin vuoria.
Ai jaa, se Kevinin tanssiesitys suden kanssa johtui hänen omasta sudenluonnostaan. Sikäli kuin tiedän Mt. Everestin tienoilla ei ole vaaraa villieläimistä. Lumileopardi välttää ihmisiä. Ja todennäköisesti myös Jeti, jonka olemassaolosta ei ole varmuutta. Jos se on, se on isokokoinen oranki.
Kyllä jeti on olemassa. Olen kuulunut eräpoikavartio Jetiin.
Lähetä kommentti