12.6.2006

Potkupallohuumaa

Yllätyksekseni olen todennut, että monet sellaiset henkilöt, joita normaalielämässä pidän jopa täysin tervejärkisinä - lievästä tervejärkisyydestä puhumattakaan, istuvat näinä päivinä telkkarin ääressä, joko suremassa suosikkijoukkueensa, tai tämän puutteessa minkä tahansa suosikiksi valiutuneen joukkueen, ehkä jopa Ruotsin, onnetonta - voitettua tai hävittyä - peliä tai sitä, että kuvaruudessa on jotakin muuta ohjelmaa kuin potkupalloa, esimerkiksi sellaista turhanaikaista hömppää kuin uutisia tai kulttuuria.

Tänä aamuna hollantilainen ystävä, Henk, joka työkseen estää lentokoneita törmäämästä toisiinsa ja jonka slovakialainen vaimo, Sasha, ei harrasta potkupalloa, ilmestyi töihin naamioituneena koristelluksi appelsiiniksi ja tuoksuen huonolle, hollantilaiselle heineken-oluelle. Hollanti oli kuulemma voittanut Serbian. Viimeiset kolme viikkoa hän on yrittänyt epätoivoisesti saada palkattua tilapäistä potkupalloilematonta poika- tai tyttöystävää vaimolleen jotta tämä pysyisi ainakin päivät ja illat, mieluimmin yötkin pois kotoa. Lopulta hänen oli täytynyt ostaa taloonsa toinen television, koska riittävän vapaita potkupalloilemattomia miehiä tai naisia ei ollut tarjolla. Itse en voinut tehtävään tarjoutua puolison pikkumaisuuden vuoksi.

Monet hedelmällisessä iässä olevat vanhemmat katselevat ehkä näinä päivänä potentiaalista potkupalloilevaa jälkikasvuaan joko toiveikkaana, pettyneenä tai toiveikkaanpettyneenä (riippuen jälkikasvun iästä). Ja yrittävät heittää hämmästyneelle kaksivuotiaalleen (en tarkoita tässä mitään tiettyä kaksivuotiasta) oikeaa jalkapalloa murskaten tältä vahingossa nenäluun tai jonkun muun herkästi särkyvän ruumiinosan liiassa valmennusinnossaan.

Kuten sanottua, jos tällainen potkupallohullu vanhempi on vielä hedelmällisessä iässä, kaikki ei ole vielä menetetty. Mutta nyt on jo kiire.

Nimittäin, jos katsotte tässäkin World Cup 2006:ssa pelaavien syntymäaikoja, on todennäköistä, että näistä tammi-, helmi- ja maaliskuussa syntyneitä on enemmän kuin muina kuukausina. Itse asiassa voi jopa olla, että kolmen ensimmäisen kuukauden aikana syntyneitä on jopa lähes puolet kaikista pelaajista. Tämä potkupalloilijoiden jakauma on sitä todennäköisempi mitä alemmista pelaajaikäpolvista on kysymys.

Ja tästä päästään Anders Ericsson -nimiseen ruotsalaistutkijaan, joka on nykyisin psykologian proffana Floridan valtion yliopistossa. Hän puhuu käsitteestä, jota voisi psykologiasta mitään ymmärtämättä kutsua suomeksi vaikkapa tarkoitushakuinen harjoittelu (deliberate pratice). Ericsson tarkoittaa harjoittelua, joka on intensiivistä ja josta saa rakentavaa palautetta. Hänen mukaansa minkään alan eksperttien mitkään perusominaisuudet eivät selitä näiden paremmuutta omalla alallaan. Ainoa selvästi erottava tekijä Ericssonin mukaan on harjoittelun laatu ja määrä ja siitä saatava palaute.

Tällä voidaan selittää myös sitä, miksi pojat (tai tytöt) seuraavat isänsä (tai äitinsä) jalanjälkiä. Lääkärin lapset ovat usein lääkäreitä, kirjailijoiden kirjoittavat, muusikkojen soittavat ja yhteiskunnan syrjäytyneiden lapsista tulee helposti tulevaisuuden syrjäytyneitä. Ja miksi suomalaisilla potkupalloilijoilla ei ole - eikä helposti tule - menestystä Suomen ulkopuolella - tai miksi jääkiekkoilijat puolestaan menestyvät erinomaisesti.

Lapset oppivat matkimalla vanhempiaan. Myönteinen ja kunnianhimoinen suhtautuminen johonkin asiaan on usein myös matkimalla opittua. Pihtiputaan Mummon lapset eivät helposti oppine oopperan ystäviksi, sen sijaan hevosten (jos olivat poikia) tai lehmien (tytöt) ymmärtäminen oli jotenkin kuin sisäsyntyistä, vaikka olikin matkittu ominaisuus. Paitsi, jos Mummo on myös oopperan ystävä, mikä ei tietysti ole täysin mahdoton ajatus.

Joten jos Arvoisa Lukija olet hedelmällisessä iässä, ja sinulla on halukas ja hedelmällisessä iässä oleva partneri, kaikki ei vielä ole menetetty. Mutta jalkapallon suhteen sinulla on kiire.

Alussa oli puhe huippupelaajien syntymäkuukausista. Ericssonin mukaan on loogista, että useimmat näistä ovat syntyneet alkuvuodesta. Tähän on syynä ikäkausiurheilu ja sen sarjajako. Alkuvuodesta syntynyt on helposti isokokoisempi ja kehittyneempi pelaaja verrattuna saman vuoden joulukuussa syntyneisiin. Eli ikäkausiurheilun huipulle on helpompi tie, jos henkilö on alkuvuodesta syntynyt. Hänet valitaan useammin tehokoulutukseen, hän saa jatkuvasti myönteistä palautetta jopa kiitosta, ilmaisia välineitä, mielenkiintoisia pelimatkoja ja kehittyy näin paremmin kuin koulutuksen ulkopuolella olevat ja joukkueisiin vielä norkoilevat ikätoverinsa. Ja kierre jatkuu aina maajoukkueen valintoihin saakka.

Nyt on vielä aikaa aloittaa oman alkuvuodessa syntyvän potkupalloneron luominen. Joten, jos television katselulta aikaa ja voimia riittää, oman peiton alta voi tulevaisuuden jalkapallohuumaansa saada nyt omakohtaista lisäpotkua. Heinäkuussa se on myöhäistä ja silloin kannattaakin säästää panoksensa ja yrittää uudestaan ensivuoden maaliskuusta alkaen. Tämän väliajan voi käyttää vaikka kuivaharjoitteluun, että herkkyys tulevan kevään tosikoitoksiin säilyisi tuoreena.

PS. Tulkitsemalla sanaa huippupelaaja vapaamielisesti, totean, että Jari Litmanen ja Ronaldo syntyivät helmikuussa, Robinho ja Paul Scholes tammikuussa, mutta Ferenc Puskás huhtikuussa, David Beckham toukokuussa, Zinédine Zidane kesäkuussa ja Sami Hyypiä, Pele ja Wayne Rooney lokakuussa, joten satunnaisotos ei tue tätä teoriaa, mutta voihan se silti olla totta koko pulleapohkeisen potkupalloilevan eliittilauman sisällä!

4 kommenttia:

Karpalo kirjoitti...

Hieno lastu. Yksi parhaistasi.


Matka muuten onnistuu, joten lähetän sinulle perjantaina brysselin lentokentältä lämpimiä ajatuksia jos vaikka tulisivat perille, kun on lyhyempi matka. :)

Anna Amnell kirjoitti...

Tästä kirjoituksestasi tulee mieleen kiinalainen pianisti Lang Lang.

hanhensulka kirjoitti...

Hieno juttu, Karpalo, toivottavasti nautitte matkasta vaikka alkuolosuhteet eivät ole parhaat mahdolliset. Minä lähetän perjantaina lämpimiä ajatuksia Strasbourgista, kun en voi silloin olla Brysselissä.

Lang Lang on tosiaan hyvä esimerkki tuosta lastussa väärintavatusta "deliberate practice", tavausvirheitä ei oikein silmä huomaa englannin kielessä sen kummemmin kuin suomessakaan. Saittinsa mukaan aloitti jo kolme vuotiaana vakavan harjoittelun ja sanoo siellä mm:

"...Even at five years old, I used to get up at 5 a.m. to practise and do schoolwork. But I have happy memories of my childhood, and many of them are reflected in Kinderszenen..."

En nopealla etsinnällä löytänyt tarkempia tietoja hänen vanhemmistaan, näyttää siltä, että he ovat omistaneet koko muun elämänsä ihmelapsensa uralle. Lang Lang vaikuttaa kuitenkin tasapainoiselta ihmiseltä, jos sillain nyt taiteilijasta voi koskaan sanoa:)

Itkettää kun kuuntelee niitä kappaleita.

Karpalo kirjoitti...

Okei, minä lähetän sitten niitä sinne Strasbourgin suuntaan.

Matkaan käytettävistä koneista sen verran, että lentokonemekaanikkosisareni oli käynyt katsomassa millä koneilla lennämme ja yllätys yllätys lennämme .. "Finnairilla Brysseliin ja Iberialla Barcelonaan!! Se on ns. codeshare-lento eli carrier on Brussel Airlines ja operator Finnair ja Iberia."

Olisipa ollut meikänaisella heti alkuunsa pasmat sekaisin kun olisin huomannut meneväni Finnairin koneeseen ja inttänyt virkailijoille että "meidän piti kyllä mennä Brussel airlinesillä." :)