Kuva: The British Library Diamond SutraThe British Library on tällaiselle tavalliselle tavisblogi- ja bibliofilillekin hieno virtuaalivierailupaikka.
Noiden edellisessä lastussa mainittujen The Spoken Word- audio-juttujen lisäksi voi aikansa kuluksi myös selailla vanhoja kirjoja sivulla, jonka nimi on Turning the Pages. Sieltä voi vaikka katsella Jane Austenin omin käsin vihkoonsa kirjailemia tarinoita Englannin historiasta tai Lewis Carollin myös omakätistä (sekä teksti että kuvat) ensimmäistä versiota Liisan seikkailuista ihmemaassa. Tai jopa katsella ja kuunnella (englanniksi tosin) maailman ensimmäistä painettua kirjaa, kiinalainen tietysti ja nimeltään Diamond Sutra vuodelta 868, joka niinkuin monet muutkin sutrat alkaa sanoilla: Täten olen kuullut...
Ainoa ongelma saattaa olla internetyhdeyden hitaus. Käänneltäväsivuiset kirjat saattavat kääntyä liian hitaasti innokkaasti odottavalle lukijanmielelle.
Mutta voihan kaikkea ainakin kerran kokeilla, paitsi savolaispieksuja smokin kanssa tai utajärveläistä mämmiä tai sammakon koipia ranskalaisessa ravintolassa!
Historioitsija Sedis on lastuillut tästä uusitusta The British Library-saitista jo syyskuun alkupuolella omalla historiasaitillaan Historian siipien havinat(4.9.2007).
13 kommenttia:
Hei.
Lontoosta tuli mieleen että mennään ensi keväänä työpaikan retkelle Lontooseen. Neljän päivän matka joista kaksi kokonaista aikaa liikkua niin paljon kuin jaksaa. Mitkä on sun mielestä sellasia tätä ei voi jättää väliin kohteita, jos meinaa käydä keraan elämässään Lontoossa.
Beowulf. Siitä oli tulla tämän masiinan kuolema.
Mies aloitti lingvistiikka-projektinsa joskus 30 vuotta sitten opiskelemalla islannin ja anglosaksin kielet, jotka ovat suht. lähisukulaisia.
Sitten tulivat tietokoneet. No, hän on odottanut kärsimättömästi koska British Libraryyn pääsee, siis lentämättä Lontooseen, joka matkoineen majapaikkoineen päivineen tulee tuhottoman kalliiksi, eli tietokoneen avulla.
Hän siis löysi kuin löysikin Beowulf-käsikirjoituksen. Ei suinkaan riittänyt että hänellä oli vanhan englannin (anglosaksin) ja englannin sisältävä esitys tavallisesti painettuna kirjana, hänen oli nähtävä alkuperäinen.
Oletan että sitä ei voi verrata siihen että sivuja voisi sormeilla. Olen vakuuttunut siitä että sitä ei missään olosuhteissa sallittaisi.
Muistelen että Beowulf on hiljattain suomennettu. Sehän asettuu sotaisuudessaan lohikäärmeineen päivineen kyllä saagojen rinnalle. Eli sitä voisi lukea jos on tavaillut vaikka Eddaa tai Njaalin saagaa.
Osa aiheista tuntuu olevan samoja.
Mutta että tavailla vanhasta käsikirjoituksesta! Mies on ilmiselvä monomaanikko. Ei anna periksi ennen kuin näkee omin silmin, no, ainakin tietokoneen silmin.
Kesti kyllä kauan ennen kuin tämä tietokoneparka toipui valtavasta muistia syövästä tapahtumasta. Se tietenkin kaatui moneen otteeseen siinä välillä.
Edellisessä kommenttilaatiokssa kyseltiin munkkien kaavuista; en kerro omiakäsityksiäni, kun löytyi lähdekin:
religion facts
Sari! Kuunioitettu virtuaalikokkiystäväni! Mitä luulet tuon saffron-värin tarkoittavan? Onko sitä uutettu siitä jumalattoman kalliista saffron-mausteesta?
Mutta selitystä ei näytty annettavan siitä miksi Tiibetin ja Burman munkkien kaavut ovat punaisia ja muiden taas oranssiin tai keltaiseen vivahtavia.
Tosin Tiibetin munkeilla on myös ne korkeat hatut ja muitakin koristeita. Hieno kuva tuo, jossa Tiibetin munkit ovat kylässä Indonesiassa. Ja tuo missä aina-niin-hajamieliset munkit kävelevät kaunista puistotietä jossain päin Thaimaata.
Kiitos taas kerran! Minä en nähtävästi opi etsimään tavaraa netistä vaikka käyttäisin tätä konetta ikuisesti... Tai siis etsin kyllä kovasti mutta en ikinä löydä just sitä mitä tahdon.
Kiitos Sarille!
Itsekin etsin tuota kaapuväritietoutta, mutta huonolla menestyksellä.
Ripsalle voin kertoa, että nykyisen kansanuosun Burma-kuvissa näyttää munkistolla olevan yhtäläinen tummanpunainen. Mutta olen nähnyt Burmassa ainakin 10 eriväristä kaapua, ehkä se johtuu asemasta sanghassa tai köyhyydestä, mikä punainen vaan saa kelvata. Kansa lahjoitta munkeille kaapuja ja ei kai ole aina niin nökönuukaa: punainen mikä punainen. Ja ehkä niitä sekalaisia punaisia käytetään arkena luostaritöissä ja -oloissa. Ulosmentäessä tai juhlaan pukeudutaan sitten yhdenmukaisiin "virallisiin"kaapuihin.
En tiiä! Tietääkö joku?
Voisko Sari lähettää timbuktuun sen webbi-osoitteen kokonaisuudessaan, kun ei saada sitä tästä jostain syystä kaapatuksi.
Ripsa, ehkä coloria.netistä löytyy väreistä jotain?
http://www.coloria.net/
Tarkemman miettimisen ja syynäämisen jälkeen tulin siihen tulokseen, että saffron oli/on halvin kasvi värjäykseen ja siksi siis sitä käytettiin.
En tiedä mistä Tiibetin punainen tulee, ehkä paikallisesta mullasta. Ilmeisesti Tiibetin koristeellisuus tulee siitä kulttuurista, siellä kun munkisto ja Dalai ja Pantsen Lama ovat olleet aina myös kansan johtajia.
Taitaa olla niin että ei Kiinan johtamasta Tiibetistä kunnon alusmaata tule ainakaan ihan heti. Ja jos siis Burman juntta kaatuu, niin kiinalaisilla on kovat paikat.
Silti olen edelleen sitä mieltä, että rauhanomainen buddhalainen politiikka olisi kyllä maailman parasta politiikkaa.
Juu, olet oikeassa Ripsa, Saffron-värin symboliikka ei tuolta suoraan selvinnyt, vaikka se selvisi, että munkkien asut vaihtelevat eri kulttuurien piirissä. (Niinhän se on kristityilläkin)
Saffronin puna-oranssi on käsittääkseni tärkeä väri hinduismissa. Värin pyhyys on muistaakseni yhteydessä tuleen.
Hindujen hautajaismenot nyt lähinnä tulee mieleen.
En nyt ehdi etsiä todisteita, tämä on sellaista muistin pohjilta kaivettua, joten ei ole varmuutta.
(Ei ole muisti enää sellainen kuin nuorna, sanoo hän)
Laitanpa sen linkin Timbuktuun.
Huu, verkko on katki. En pääse joillekin sivuille, joten lämäisen tänne sen linkin sellaisenaan.
http://www.religionfacts.com/buddhism/things/monks_robes_hats.htm
Tietysti tuonne löytää myös menemällä pääsivulle.
http://www.religionfacts.com
Ainakin wiki vahvistaa epäilyni vàrin pyhyydestà Hindu-kulttuurissa.
"Hindu Rajput warriors also used saffron-colored dress at the time of their last hopeless fight (called Saka). In modern political context, the terms "Saffronization" and "Saffron Brigade" are used to refer to the Hindu nationalists.Probably because of these associations already present in Indian culture, Buddhist monks in the Theravada tradition typically wear saffron robes (although occasionally maroon is worn). Because monks are at the forefront of the 2007 Burmese anti-government protests, the uprising is being referred to as the Saffron Revolution by some of the international media[[1]].
Kiitos kaikille informatiivisesta keskustelusta. Vahinko, etten taaskaan voinut ottaa osaa. Nyt laitteet toimivat taas paremmin. Kun sais vielä puhelinlinjan kuntoon, niin eläisi kuin Paratiisissa!
Ja Karpalo, palaan siihen Lontoon asiaan. Juha kävi siellä hiljan Suomesta, hänellä saattaa olla lisää vinkkejä. Siis palailemme.
Hyvä, jään odottelemaan.
Karpalo! Yksi ehdoton juttu on kyllä Lontoossa. Ja se on Mark Rothkon punainen huone vanhassa Tate Galleryssä.
Toivon että otat tämän tosissasi ja etsit/etsitte huoneen. En usko että sitä on hävitetty, koska taiteilija itse on suunnitellut valaistuksen.
Ja JOS nyt käytte siellä, haluaisin mielelläni kuulla vaikutelmia. En kerro omiani etukäteen.
Toinen ehdoton taiteilija katsottavaksi on tietysti William Blake. Sitä odotellessa pyydän matkalaisia ehdottomasti lukemaan ainakin Taivaan ja helvetin avioliiton, joka on Blaken kirjallinen pääteos.
Itse kaupunki on arkkitehtuurilta kaamea, joten etsiytykää sisätiloihin!
Lähetä kommentti