Pari viikkoa sitten Euroopan johtajat levittivät Strasbourgissa nähtäväksi maailman suurimman lipun, Euroopan lipun, jonka 50-vuotisjuhlaa johtajat samalla juhlivat. Itse asiassa Euroopan lippu tuli Euroopan Neuvoston symbooliksi 8.12.1955, joten sen viisikymmentävuotispäivä on ensi torstaina.
Luxemburgissa syntyneen ranskalaisen poliitikon, Robert Schuman'in, nimeä kantava julistus Euroopan yhtenäisyydestä annettiin 9.5.1950, ja toukokuun yhdeksäs onkin Euroopan "kansallispäivä", tai siis olisi jos olisi olemassa Euroopan maa ja kansa, jolla voisi olla oma kansallispäivänsä. Euroopan unionin päivä siitä on tullut ja Unionin yhtenäisyyttä juhlitaan siis toukokuun alussa. Euroopan Neuvoston valitsema lippu hyväksyttiin Euroopan parlamentin lipuksi 1983 ja Euroopan unionin viralliseksi symboliksi 1986 (virallinen seremonia toukokuun 26.).
Lippu on Euroopan unionin komiossion ainoa tunnus, muut Euroopan elimet (parlamentti, tuomioistuin, pankki jne.) käyttävät omia tunnuksiaan, joita voi ihailla täällä.
Euroopan tunnuslauseena on:
Moninaisuudessaan yhtenäinen
Euuroopalla on tietysti myös "kansallislaulunsa", Euroopan hymni, joka on osa Ludwig van Beethoovenin 9. sinfoniaa (vuodelta 1823, jolloin säveltäjä oli jo täysin kuuro), osa, jonka hän sävelsi Friedrich von Schillerin Oodin ilolle sanoihin. Vähemmän tunnettu Rapsodia Euroopan hymnille, joka on myös jotenkin korvalle miellyttävä, on kuultavissa täällä (latautuu heti ja kestää vähän yli 6 minuuttia, soi Real Player'llä).Rapsodiaahan voi kuunnella vaikka 8.12. samalla, kun ottaa sampanjaa Euroopan lipun kunniaksi, jos sitä on vielä jäljellä Suomen itsenäisyyspäivän jäljiltä. Vai muistetaanko sitä päivää oikein enää siellä lumen ja jään keskellä eurooppahuuman riehuessa?
Ja tähän loppuun vielä pätkä syntymäpäiväsankari (kuten Anita Konkka ilmoittaa Sanoissaan) Rainer Maria Rilken runosta Liebes-Lied (Rakkauden-laulu, Aale Tynnin käännös):
...
Vaan mihin viuluun, mille soittajalle
me jännitymme? Kenen jousen alle?
Suloinen laulu, oi.
5 kommenttia:
Hei pitkästä aikaa, hanhensulka! Tässä on paljon mielenkiintoista ja uutta tietoa minulle! Täällä Pohjois-Amerikassa ei kuulla tarpeeksi Euroopan uutisista. Olisi hauska jos kääntäisit tämän englanniksi Spring of Dionysos sivullesi, ja sitten voin linkitä siihen minun englanninkieliselle lukijoille!? Aloitin jo kirjoittamaan Suomen Itsenäisyyspäivästa ja meinasin laittaa tästä mukaan, mutta odotan vähän jos sattuu että idea mielyttää.
Hyvä idea teen sen mielihyvin. Muuten seuravan kerran kun kommentoit täällä, valitse ne koodit, jotka näkyvät noissa nimi ja Website boxeissa, eletoi ne ja kirjoita omat tietosi tai jotakin muuta tilalle. Tämä uusi template ei ole niin hyvä kuin toivoin, vaikka onkin entiseen verrattuna parempi, ja siinä on vielä pientä paranneltavaa.
Updataan englannínkielisen sivun huomenna (perjantaina 9.12.) Kiitos ideasta.
Kiitos kovasti, kävin lukemassa! Aion kohta kirjoittaa pienen lastun ja linkitä molempaan...
Oops, anteeksi kun unohdin täyttää nuo boxit! Ihme että kuitenkin meni läpi.
Hyvää viikonloppua ja joulunodotusta! Onko Bryssel kaunis tähän aikaan niinkuin moni Eurooppalainen kaupunki jouluna?
Bryssel ei ole kovin keskieurrooppalaisen näköinen, entinen hollantilainen kaupunkihan se onkin, tosin ei kovin leimallisesti. Ainoastaan keskustori (Groote Markt) on säilynyt alkuperäisenä, siellä kaikki talot ovat 1690-luvulta. Nimittäin ranskalaiset tuhosivat tykkitulella koko Brysselin keskustan 1690-luvun alussa ja se rakennettiin uudestaan samalla vuosikymmenellä. Ne torin ympäristön talot ovat ainoita hyvin säilyneitä siltä ajalta, muuten pääosa rakennuksista on paljon myöhemmiltä ajoilta.
Saksalaiset (ja puolalaiset, tsekkiläiset ja muut keskieurooppalaiset) kaupungit ovat paljon romanttisempia ja kauniimpiakin, jopa Tallinna, joka onkin enemmän saksalainen kuin mikään muu pohjoismaisista kaupungeista.
Täällä ei ole sellaista jouluista tunnelmaa kuin monissa niistä kaupungeista, vaikka sitä yritetään saada aikaiseksi mm. joulumarkkinoilla, joilla tänä vuonna oli jopa lappalaisia. Mutta se tuntuu hirveän keinotekoiselta.
Muuten tämä on kovin vihreä kaupunki, isoja puistoja, ja puistokatuja. Ihan OK paikka asua, viidentoista vuoden jälkeen tämä tuntuu jo jopa kodilta;))
moninaisuudessaan yhtenäinen - epäilyttävää.
yhtenäisyydessään moninainen kuulostaa toimivammalta EU:n tavoitteita (keisariksi keisarin eli usa:n paikalle, tai ainakin itsehallintoalue sen omistamaan maailmaan) ajatellen.. no tämä on tietysti jotenkin epämääräisesti negatiivinen ajatus että ensin tulisi pitää huoli yhtenäisyydestä ja sitten vasta puuttua kauneusvirheisiin (moninaistua).
hmm. nyt ruokkimaan elukoita. ennenkuin ajatus paisuu liian suureksi vähäisille aivosoluilleni
Lähetä kommentti