Silvia Night - unohdettumme

Kuva Eurovision: Ukrainan Tina Karol

Lordi-huumasta on vaikea päästä irti. Ja sen Logan-kloonin, joku Brian Kennedy, kappale Every song is a cry for love soi jatkuvasti päässä, niin ettei sinne oikein muuta musiikkia näinä päivinä mahdu. Ja kisojen monien ihanien naisten - kuten Ruotsin Nicolan ja Ukrainan Tina Karol'in (kuva vieressä on Eurovision omilta sivuilta) - katselusta ovat silmät tulleet niin kipeiksi, että se on vaivannut muistiakin.

Ja huuman keskellä on kokonaan unohtunut mielestä toinen pohjoismaisen euromusiikin ihmelapsi - Lordin lisäksi tietysti, Arvoisa Lukija, Carolaa ei edes omanlaiseni, syvästä ihailusta polvillaan oleva leposohvamuusikko oikein voi kutsua ihmelapseksi - siis ihmelapsi, Islannin iki-ihana Silvia Night, joka vihaa Björkia (Guðmundsdóttir) (joka puolestaan on kuin suoraan Johanna Sinisalon peikko-kirjasta). Silvia Night ilahdutti kreikkalaisia Evróvisjon'in katsojia paikallisessa televisiossa kuten tästä videonpätkästä voivat kaikki ihailla ja ihmetellä.

Videon katselu ehkä ilahduttaa kovasti niiden suomalaiskatsojien mieltä, jotka ovat ajatelleet, että Lordin naamiot ja hirmuinen ulkomuoto jotenkin laskisivat Suomen mainetta maailmalla. Lordihan käyttäytyi olosuhteet huomioiden aivan hämmentävän herrasmiesmäisesti, fiksusti ja kiltisti ja puhui lisäksi meikäläiseksi oikein mukiinmenevää englantia.

Silvía Nótt - kuten islantilaiset häntä kutsuvat (viereinen kuva on Islannin television saitilta) - on ilmeisesti suosittu fiktiivinen henkilö Islannin televisiossa. Hänen roolihahmonsa käytökseen kuuluu kaikenlainen yliampuminen ja rivo kielenkäyttö. Eli Ateenassa Silvía Nótt oli vain omassa roolissaan - on the message, niin kuin ammattilaisen tietysti kuuluukin olla. Kreikan televisiossa hän esitti mm. tälläinen kuolemattoman puheenvuoron:

I'm greatful you bastard, you vote for some ugly people from Finnnland, who don't even hire a real make-up artist...I'm not a slapper from Holland and I'm not some fucking ugly old bitch from Sweden. Fuck you...

Kuuntele täältä Silvia Yön kappale islanniksi. Internetissä majaileva viihdelehti Stara käänsi ylläolevan suomeksi näin:

Te äänestätte jotain rumia ihmisiä jostain Suomesta, joilla ei ole edes oikeita meikkiartisteja! En ole lutka Hollannista tai ruma v***n narttu Ruotsista! Haistakaa v***u!

Minä en tietysti omaan blogiini kääntäisi suomeksi mitään tuollaista, mutta Stara on kulttuurilehti ja näin heidän tekstiään voi hyvin käyttää lastuntäytteenä.

Stara on muutenkin vetänyt herneet nenäänsä Silvian käyttäytymisestä ja ottanut tämän mellastelun liian tosissaan. Se oli tietysti näyttelyä ja taitavaa median manipulointia, joka toi paljon kansainvälistä julkisuutta mahdollista kansainvälistä uraa varten. Samaa median manipulointia oli koko Ateena täynnä. Meidän rakas, pikku Lordi-poikamme maskit ja uhoava käytös mukaanluettuna. Samoin Lordin toive, että alter egoa, Tomi Putaansuuta, ei näytettäisi omalla naamallaan varustettuna suomalaisissa lehdissä.

Kukaan Lordin tapaisella esiintymisellä yhdellä hypyllä koko Euroopan ja puolen maailman tietoisuuteen hypännyt ei ole niin naiivi, että luulisi median noudattavan vienosti lausuttua toivomusta tuntemattomuudesta. Yllättävää oli ainoastaan se, että kesti näinkin kauan ennenkuin Putaansuun oma naama tuli "kaikille" tunnetuksi.

Arvoisa Lukija ei voi tuosta vierestä ihailla Putaansuun jaloja ja turhaan piiloteltuja omia piirteitä, linkki, joka täällä oli, on sensuroitu pois, joten se siitä. Englantilaisessa Daily Mail -sanomalehdessä Putaansuun ja muiden lordilaisten kuvat julkaistiin jo viikonvaihteen aikana.

PS. 28.5.2006: Poistin Putaansuun kuvan, koska huomasin, että linkit olivat muuttuneet.

Taustalla on kysymys siitä, kuinka paljon julkisuuden henkilöllä on oikeus omaan yksityisyyteensä. Ja vastaus lienee, että ei kovinkaan paljoa. Laki ei anna paljoa suojaa ja joka tapauksessa lakituvassa käynnistä hyötyvät yleensä vain lakimiehet. Levyjen ostajat maksavat esimerkiksi Lordin palkan, ja heillä on tietty "oikeus" ja ennen kaikkea kova halu tuntea ihailunsa kohde parammin kuin pelkkänä julkisuuden naamiona.

Lordi - niin kuin kaikki muutkin levylaulajat, näyttelijät ja jopa kirjailijat tai runoilijat - ovat tuote, ja siitä ei ole mitään pahaa sanottavaa. Me kaikki olemme tuotteita, joskus jopa tietämättämme. Täällä wepissä sen näkee meidän tavisten suhteen jopa selvemmin kuin "oikeassa" elämässä, mehän rakennamme "virtuaaliruumiimme" - nämä blogit ja muut saitit, sellaisiksi kuin tietoisesti haluamme, ilman tietoisuuttahan ei syntyisi yhtään mitään.

Musiikkibusiness on ilmeisesti kovaa taistelua tunnettuudesta ja muusikoilla on oikeus - laillisuuden rajoissa tietysti - yrittää nostaa julkista kuvaansa niin tunnetuksi kuin mahdollista. Muutenhan ei levyjen myynti tietysti onnistu. To state the blindingly obvious, ne muusikot, jotka onnistuvat tämän paketin markkinoinnissa parhaiten, myös yleensä myyvät parhaiten.

Axa Sorjanen kirjoittaa hs.fi-blogissaan Meneekö jakeluun tästä asiasta ansiokkaasti pari päivää sitten otsikolla Oikeus naamioon.