Suomalaiset: siirtomaaherroja vai alkuperäisväestöä?

Kuva: kolttanainen 1930-luvulta

Marja-Leena Rathjen taiteellisessa blogissa oli Lordi-juttujen (beauties vs. beasts, 20.5.2006) kommenteissa joku, oletettavasti suomalainen, Tommi huomauttanut – joidenkin ulkomaalaisten kommentoijien kutsuttua Tomi Putaansuu’ta sanalla saami – seuraavalla tavalla:

Saami (Lapps) make only about 5 percent of population of Province of Lapland in Finland. Besides, most Lapps live in three northern municipalities.

Calling Lordi a Lapp is like saying the Beatles were Welsh. Or French.

Blogisisko on puolestaan tutkinut (otsikolla Mitä sana 'putaansuu' tarkoittaa? What does the word' putaansuu' mean? , 23.5.2006) sanan putaansuu etymologiaa ja tullut siihen tulokseen, että sillä on tarkoitettu ”joen haaran tai mutkan alkupaikkaa tai kosken syvänteen suuta” jopa ”jokeen yhtyvää sivuhaaraa” ja Blogisiskon lukija P.Nykänen kommentoi siellä, että pudas on saameksi nuorri ja tarkoittaa saaren ja mantereen välistä salmea (jolle ei ilmeisesti ole sanavastinetta nykyisessä kielenkäytössä, koska pudas ei tarkoita enää juuri muuta kuin Pihtipudasta ja tätä uutta suomalaissankaria, Putaansuuta, jonka oikeat kasvot paistavat viimeisimmän Seiska-lehden etusivulla kaikkien ihailtavina.

Kaikki tämä toi mieleen vanhan kysymyksen siitä, ovatko suomalaiset siirtomaaherroja vai Suomenniemen alkuperäisväestöä.

Koska en asiasta mitään tiedä syntymäviisaana – enkä oikein muutenkaan, täytyy tukeutua emeritusprofessori Kalevi Wiikin viisauteen (ja tulkitsen sitä niin kuin piru Raamattua), varsinkin hänen vuonna 2004 julkaisemassaan kirjassa Suomalaisten juuret (Arena Kustannus Oy, 352 sivua), joka on tavallaan jatko-osa aikaisemmin julkaistulle tietofinlandia ehdokkaalle nimeltä Eurooppalaiten juuret (2002).

Kumpikaan kirja ei ole järin helppoa tekstiä luettavaksi, mutta suosittelen molempia dekkareiden tilalle kesälukemiseksi. Erityisesti Eurooppalaisten juuret on – ainakin itseäni – kovasti kiinnostava. Suomalaisten juurissa jaaritellaan sivukaupalla Suomen eri heimojen synnystä, joka on myös kovin kiinnostavaa tietysti, mutta siinä ei ole samaan hirmusuurten kaarien piirtelyä kuin Eurooppalaisten juurissa.

Wiik tuntuu olevan sitä mieltä, että suomalaiset ovat cro magnonin ihmisten edustajia tässä ajassa, ja lähinnä näitä geneettisesti verrattuna muihin eurooppalaisiin ja näin ollen, baskien lisäksi, ainoita oikeita ja alkuperäisiä eurooppalaisia (indoeuroopikot ja jotkut saamen tutkijat kiistävät tämän jyrkästi, katso vaikka kaltiota).

Kuva: Ancylusjärvi (Itämeren historia)

Suomalaiset ajelehtivät pohjoiseen poron- ja mamutinmetsästyksen vuoksi jostakin nykyisen Ukrainan alueelta (ja muualtakin Euroopasta) jääkauden loppuvaiheessa, kun ilmasto nopeasti lämpeni ja riista pakeni kuumuutta pakoon lähemmäksi pohjoiseen vetäytyvää mannerjään reunaa.

Meidän geneettiset esi-isämme muuttivat lopullisesti tänne siinä vaiheessa (noin 10,000 vuotta sitten), kun suurin osa nykyistä Suomea oli nk. Ancylusjärven peitossa ja nykyisen Ruotsin keskivaiheilla (jossakin Sundsvalin ja Tornion välillä oli vielä yhtenäinen jääpeitto, vaikka Lappi ja Norjan rannikko olivat jäästä vapaina. Lahtelaisia oli jo nykyisillä sijoillaan ja muuallakin Itä-Suomessa Vienanmerelle saakka asuttiin, metsästeltiin ja kalasteltiin. Pääelinkeino oli ilmeisesti hylkeen pyynti ja Vienanmerellä myös valkoisia valaita pyydystettiin ja syötiin hyvällä ruokahalulla (omat esi-isäni olivat tietysti kasvissyöjiä!).

Sitä ei kukaan kai osaa varmudella sanoa, mitä kieltä nämä suomalaisten geneettiset isoisät puhuivat, mutta teen tässä hurjan uskonharppauksen ja sanon, että suomenkielen kantamuotoa ne ovat puhelleet (ja puoliverisenä savolaisena sanoisin vielä, että savoa, mutta se menee jo vähän liian pitkälle, koska savonkieli syntyi vasta 9000 vuotta myöhemmin).

Samaan aikaan Jäämeren ja Atlanttin rannalla asusteli valaanpyytäjiä, nykyisten saamelaisten esi-isiä, jotka olivat tulleet sinne ehkä jostakin etelämpää nykyisen Pohjameren pohjalta ja kauempaakin, ehkä Baskimaasta saakka ja saivat myös lisäverta jostakin Uralin takaisilta jääaavoilta. He puhuivat jotakin tuntematonta kieltä (baskin sukuista?), josta myöhemmin meidän kantaisiemme alkuperäiseen, suomensukuiseen kieleen ja joihinkin itäisiin kieliin sekoittumisen kautta syntyi nykyinen saamenkieli.

Eli siinä olivat siis nykyisin alkuperäiskansaksi kutsuttujen saamelaisten ja siirtomaaherroiksi kuviteltujen ja jopa syyteltyjen suomalaisten alkuasetelmat.

Lappalaisiksi on myöhemmin kutsuttu niitä suomalaisia, jotka eivät halunneet hevin ryhtyä maanviljelijöiksi vaan mieluummin vaeltelivat Jukolan Laurin tavoin pitkin metsiä metsästellen ja kalastellen. Eivätkä näin pilanneet ruoansulatusjärjestelmäänsä viljatuotteilla tai lehmän maidolla ennenkuin vasta pari-kolmesataa vuotta sitten, kun riista alkoi olla vähissä väestönlisäyksen ja tänne myöhemmin äkäisiä germaaneja ja varsinkin slaaveja pakoon muuttaneiden vuoksi koko maassa, myös heidän perinteisellä asuma-alueellaan itäisessä ja pohjoisessa Suomessa Lapin, peräpohjolan, saamelaisalueita lukuunottamatta. Näiden metsästävien lappalaisten kielestä on nykyiseen suomenkieleen jäänyt sellaisia sanoja kuin imatra ja alussa mainittu pudas.

Otsikon vastauksena on siis se, että suomalaiset ja saamelaiset ovat molemmat alkuperäiskansoja. Siirtomaaherroja Suomessa on ollut vasta kristillisellä ajalla ensin ruotsalaiset ja sitten venäläiset (ja nyt sitten kai brysseliläiset).

Tulikin tätä tekstiä niin kuin vettä putaansuusta ja puhtaalla omallatunnolla tästä voi siis lähteä vaikka maata.

PS. Alla muutama asiaan kuuluva linkki:

Kalevi Wiik (artikeli Tieteessä tapahtuu 1999/3)): Suomalaisten alkuperävaihtoehdot
Tieto-Finlandia -ehdokkaasta kiivasta keskustelua (Synapsi.net)
Kalevi Wiik: Europe's Oldest Language (Books from Finland 1999/3)
Suomalaisten juuret (keskustelu Kaltiossa)