Päivän moraliteetti

Ihastuneena on humanistin katseltava ympäröivää maailmaa. Jokainen päivä tuo esille oman, ongelmallisen moraliteettinsa. Eilen ihmeteltiin epäilyttävän suomalaispoliitikon moraalisen mudan oksennusta, tänään voi ihailla madonnamaisen naisen madonnamaisuutta.

Madonna on nimittäin taas saanut lapsen.

Hän meni Afrikkaan ja toi mukanaan valmiin poikalapsen jopa ilman arkkienkelien apua – maailma on mennyt sillä tavalla eteenpäin 2000 vuodessa. Tämäkin poika oli syntynyt köyhään perheeseen, mutta menettänyt äitinsä heti syntymänsä jälkeen ja isä, Yohame Banda, elintaso-ongelmaisena, antoi poikansa orpokotiin nopeammin kuin ehti sanoa HIV/AIDS, pienen Malawin tasavallan suurimman tappajataudin nimen. Pojan, jonka nimi on David Banda, vanhempi veli oli kuollut alle kolmevuotiaana. Davidilla itsellään on malawilaiseen tapaan keskimäärin nelisenkymmentä vuotta nälkäistä elinikää edessään.

Malawin, entiseltä nimeltään Njassamaan, pääkaupunki on nykyisin nimeltään Lilongwe, joka rakennettiin nuoruutensa idealismista pois-rikastuneen, pitkäaikaisen diktaattorin, Hastings Kamuzu Banda’n (tiettävästi ei sukua Davidille), käskystä varta vasten pääkaupungiksi entisen pääkaupungin, Malawi-järveen (entinen Njassa) laskevan Shire-joen rannalla sijaitsevan epäterveen Blantyren, kannettua liian paljon brittiläiskolonialistista painolastia.

Lilongwe onkin oikein kaunis kaupunki, jota ei edes oikein tunnista kaupungiksi väljän rakentamisen vuoksi, varsinkin jos pysyy hallinnon ja talouden keskuksessa. Kuten Meridien Capital hotellissa, jossa olen itsekin asunut jonkin aikaa, eikä eksy laitaosiin, jossa ihmiset asuvat savimajoissa, puhuvat paikallista bantu-kieltä nimeltä njanja (tai chichewa) ja syövät pääasiassa valkoista maissia tai kassavaa, joista keittävät omituisen läpinäkyvältä näyttävää puuroa nimeltä nsima.

Tai söisivät valkoista maissia ja kassavaa, jos niitä olisi tarjolla.

Maassa on nimittäin nälänhätä. Ihmiset kuolevat nälkään ja nälän seurauksiin, tauteihin, jotka voitaisiin helposti parantaa, jos maassa olisi lääkkeitä, tai edes rahaa niiden ostamiseen. Tässä suhteessa Malawi on samanlainen kuin kaikki naapurimaansa, lännen Zambia, pohjoisen Tansania ja etelän Mosambik. Kaikki epäonnistuneen sosialismin näyteikkunoita.

Sen sijaan, että näkisi edessään lyhyehkön jonon nälkävuosia, David näkikin edessään Madonnan, joka tarjosi pelastusta. Ei ole tietoa siitä, kuinka paljon rahaa Madonna on kuluttanut lapsen ostoon, maksamalla tämän isälle, oikeuslaitokselle ja viranomaisille lahjuksia. Se on toki tiedossa, että Madonna perusti Malawiin uuden orpolasten kodin, jota varten lahjoitti rahaa 1.3 miljoonaa dollaria, joka on melko paljon rahaa maassa, jossa ihmiset tulevat toimeen alle yhdellä dollarilla päivässä.

Julkisuudessa on väitelty kiivaasti Madonnan oikeudesta adoptoida lapsia. Malawilaisen orpokodin johtaja, Miriam Njirongo on sanonut (englantilaisen Independent-lehden tämänpäiväisen artikkelin mukaan):

Meidän on oltava totuudenmukaisia. Meillä ei ole varaa pitää huolta tuhansista vauvoista, jotka joutuvat orvoiksi joka päivä. Jos rikkaat ihmiset kuten Madonna adoptoivat edes yhden lapsen, se on merkittävä etu köyhälle Malawille.

Malawin kansalaisoikeuksista huolehtivan vapaaehtoisryhmän johtaja Emmie Chanika on puolestaan sanonut:

Rikkaita ei pitäisi kohdella erilailla kuin muita. Onko meillä (Malawilla) tarvittavat varmistukset, että rikkaat eivät tule tänne ja varasta lapsiamme? Minulla ei ole mitään adoptioita vastaan, mutta haluan, että ihmisten tekevän sen laillisen järjestelmän puitteissa.

Malawin lain mukaan adoptiovanhemman on asuttava maassa vähintään 18 kuukautta ennen adoptiota. Kuinka moni eurooppalainen on valmis tekemään sen, kun adoptiolapsia on saatavissa Romaniasta ja Kiinasta pelkällä rahalla? En tiedä.

Madonnan käynti lapsenhakumatkalla Malawissa on tuonut maan suuret ongelmat länsimaisten ihmisten tietoisuuteen Darfurin, Somalian ja muiden, ehkä akuutimpien nälkäongelmien peitosta. Se ei liene pelkästään negatiivinen asia. Superjulkkisten, kuten Brad Pittin, Bonon ja Madonnan tai jopa Bob Geldofin käyttäminen nälkäairueina on pinnallisesti katsottuna sairasta puuhaa. Mutta vielä sairaampaa on lasten kuoleminen nälkään maailmassa, jossa hyvinvoiva vähemmistö kuolee ylensyönnin tuomiin lihavuusongelmiin.

Siinäpä taas pieni ja sievä moraalinen ongelma itse kunkin pähkäiltäväksi omasta humanismistaan juopuneena.

Muuten, Malawin nimi tarkoittanee ”nousevan auringon kiloa (Malawi) Järven takana”, joka on kuvattu maan runolliseen lippuunkin. Ja njanjaksi sanottuna ”abwenzi” tarkoittaa suomalaisittain ystävää.