10.6.2008

Fly like a bird! Well, almost...

Klikkaa kuvaa videon aloittamiseksi YouTubella.

Jos arvoisien lukijoiden joukossa on vielä miehiä, joilta elämä ei ole kolhuillaan kutistanut kiveksiä herneen kokoiseksi, niin tällä videolla on tilaisuus korjata asia kerta heitolla. Jos taas on naisia, jotka eivät enää välitä laskuvarjohyppelystä sen pitkäveteisyyden vuoksi, niin videolla esitellään harrastus, joka saattaisi olla naisillekin oikein sopiva.

5 kommenttia:

Juhana Harju kirjoitti...

Huhhuh, aika hurja. Oli kiva katsoa.

Anita Konkka kirjoitti...

Olisin halunnut nähdä miten maakosketus onnistui.

Hanhensulka kirjoitti...

Hurjia poikia. Lakeutuessa varmaan ainakin polvet menisivät vereslihalle. Tosin onhan näillä liitelijöillä liitovarjotkin selässä. Joillakin suomalaisliitäjillä on lisäksi monoihin kiinnitetyt suihkumoottorit, joilla voivat lentää hetkittäin jopa vaakalentoa.

Rauno Rasanen kirjoitti...

Tämä on ensimmäinen luku kommentistani.
Toinen luku (ensimmäisen ohella) on julkaistu 14.6 päreessäni - 'Ihmislinnut, venäläinen ruletti, kuolemanvietti ja reaalinen'.

*
Kumpikohan ihmisen tällaiseen 'pakottaa': elämän- vai kuolemanvietti? Vai molemmat?
Miksi ihminen ylipäätään uhmaa kuolemaa mitä hengenvaarallisimmilla tavoilla?

Siksikö, että ihminen a) haluaa voittaa kuoleman vai siksi, että hän b) haluaa 'melkein' kokea, mitä kuolema on, ennenkuin kuolee 'oikeasti' - mikä tietysti on oikeastaan sama asia kuin kohta a.

Vai onko niin, että hän c) tuntee epämääräistä/tiedostamatonta mutta hyvin voimakasta viettymystä kuolemaa kohtaan, eli itse asiassa haluaisi kuolla?

Älkää nyt vain joku (esimerkiksi arkirealistina itseään pitävät) sanoko, että seikkailunhalu ja extreme-elämysten tavoittelu riittävät syyksi.

Sellaiset naistenlehtipsykologisoinnit eivät selitä juuri mitään - ne päinvastoin banalisoivat ja pinnallistavat ongelman pois häiritsemästä, koska se on ilmeisesti varsin ahdistava.

Jonkun mielestä tässä on kyse itsensä (siis pelkonsa) voittamisesta ja sankaruuden ja/tai julkisuuden tavoittelusta (eli omahyväisestä kunnianhimosta).

No - nämä tekijät selittävät jo hieman syvällisemmin tätä ilmiötä, mutta miksi emme menisi suoraan asian ytimeen ja kysy: miksi jotkut ihmiset pelaavat venäläistä rulettia? Siinähän ole kysymys kuin tuurista - hyvästä tai huonosta.

Jos pelkonsa voittamisella, sankaruuden tavoittelulla ja toki osaltaan myös huikealla elämyksellä on merkitystä noille henkensä 'turvallisella selviytymistodennäköisyydellä' riskeeraaville ihmislinnuille, niin venäläisellä ruletilla ei ole hankitun taidon myötä minimoidun tapaturmariskin kanssa mitään tekemistä.

Silti väitän, että alunperin näitä ihmislintujakin motivoi tai pikemminkin 'riivaa' - kuten venäläisen ruletin pelaajiakin - sama viettymys kuolemaan = olemattomuuteen = tyhjyyteen, joka on sekä ennen elämää että elämän jälkeen, mutta jonka - ja tämä on oleellista - läsnäolo määrittää myös koko elämäämme - syntymästä kuolemaan.

Elämämme on koko ajan olemista kohti kuolemaa: Sein zum Tode, kuten Heidegger asian osuvasti kiteyttää.

Anonyymi kirjoitti...

Huiman kiehtovaa. Ensin oli liito-orava, sitten huimapäinen liitoihminen ja eipä aikaakaan kun jo taivaalla leijailee air-bear. Meillä onkin tarina kerrottavana. Ehdoton laji:
http://www.leijakauppa.fi/airbear-leija-p-33.html