Kuva European Space Agency: GALILEO -navigaatiosatelliittien järjestelmäSuomessa käynneillä on aina omat suuret ilonsa, niin kuin nyt lastenkutsutkin. Ja heti puhkesi runosuoni sykkimään. Kirjoitin edellisessä lastussa olevan Lastenkutsut-runon matkalla Euroopan halki pilvettömällä mutta kovin kuoppaisella taivaalla. Lento suuntautui pohjoisen pallonpuoliskon tuulien nk. polaarinen suihkuvirtauksen (Polar Jet Stream) putken sisällä.
Normaalisti polaarinen suihkuvirtaus esiintyy noin 300 kilometrin levyisenä ja kolmen kilometrin paksuisena putkena 10 kilometrin korkeuden molemmin puolin jossakin 55. ja 65. pohjoisen leveyspiirin välisellä alueella.
Lentoyönä putki oli tavallista etelämpänä ja mutkitteli niin, että Helsingistä Brysseliin joutui lentämään reittilentokorkeudella sen sisällä välillä putken reunaa hipoen. Koska suihkuvirtaus puhaltaa aina lännestä itään, oli Brysseliin mennessä kova vastatuuli. Lentonopeus (maanopeus) näytti ajoittain vain 630 kilometriä tunnissa, kun tyynessä ilmamassassa lennetään airbussilla siinä 850 kmt:n nopeuksilla. (Nämä suihkuvirtauskartat kuvaavat tilannetta 300 hehtopascalin (tai millibaarin, miten vain) eli noin 9700 metrin korkeudella keskimääräisestä merenpinnasta laskettuna.)
Suihkuvirtauksen reuna-alueilla esiintyy yleensä aina voimakasta turbulenssia, joka keinuttelee konetta nukuttavan mukavasti, vaikka viinin pysyminen lasissa vaikeutuukin kohtuuttomalla tavalla (tosin suuhunhan se on tarkoitettu eikä lasissa pidettäväksi).
Alla kimaltelevien kaupunkien valot näyttivät oikean tien Airbussillemme. Niiden avulla olisi ollut helppoa suunnistaa perille saakka, vaikka voi olla, että Finnairin pilotit käyttivät satelliitteja suunnistukseensa.
Nykyisin ilmailun käyttämä amerikkalaisten satelliittien verkosto, nimeltään Global Positioning System (GPS), kattaa hyvin koko Euroopan alueen ja satelliittien avulla suunnistaminen on tarkempaa kuin käyttämällä maassa olevia melko epätarkkoja suunnistuslaitteita.
Eurooppalaiset ovat parhaillaan rakentamassa omaa, amerikkalaisten GPS:n ja venäläisten sitä vastaavan GLONASS-järjestelmän kanssa kilpailevaa suunnistussatelliittien verkostoa, jonka nimi on GALILEO.
Amerikkalaiset ovat eurooppalaisten GALILEO:sta raivoissaan lähinnä kahdesta syystä johtuen.
Ensinnäkin GALILEO kilpailee GPS:n kanssa kaupallisten sovellusten tarjonnassa. Ja toisaalta amerikkalaiset eivät luota siihen, että Eurooppa estäisi satelliittiensa käytön vihamielisiin sotilaallisiin tarkoituksiin. Amerikkalainen GPS on sotilaiden hallitsema järjestelmä (niin kuin venäläisten GLONASS:kin), jonka tarkkuutta muille käyttäjille muutetaan huonommaksi poliittisen tilanteen ja militaristien epäluulojen heilahdusten mukaan. GALILEO puolestaan on poliittisessa eli siviilien hallinnassa ja suunniteltu nimenomaan siviilitarpeita ajatellen.
Satelliittinavigointi on tietysti halpa ja tarkka täsmäohjusten apuneuvo.
Sen avulla ohjuksen saa helposti osumaan kymmenien metrien tarkkuudella oikeaan maaliin. Venäläiset ja kiinalaiset ohjukset ovat tällä hetkellä ainoat Amerikkaa uhkaavat järjestelmät. Mutta Pohjois-Korea ja erityisesti Iran ovat kehittäneet omia aseitaan niin, että ne hermostuttavat amerikkalaisia militaristeja jopa enemmän kuin kuitenkin kohtuullisen sivistyneet ja kultivoidut venäläiset ja kiinalaiset.
Siis sieltä Finnairin lennon ikkunapaikalta, koneen oikealta puolelta, 37,000 jalan eli noin 11,200 metrin korkeudelta, näkyi kaukana maassa kaupunkihelmien ketju. Turku, Naantali, Tukholma, Norrköping, Göteborg, Amsterdam, Rotterdam, Antwerpen ja lopulta Belgian valomeri, joka kattaa mattona lähes koko maan.
Alankomaiden ja Belgian alueet ovat kirkkaimpia valosaastuttajia koko maailmassa.
Suurimpien kaupunkien taivaalla, Helsinki mukaan luettuna, ei nykyisin voi liian valon vuoksi nähdä hyvissäkään olosuhteissa kuin alle 200 tähteä. Etelä- ja Lounais-Suomen maaseudulla näkyy sentään 400-700 tähteä, ja Keski-Suomessa 700-1000. Kainuun ja Lapin maaseudulla näkyy vielä 1300-1900 tähteä, tarkemmilla silmillä ehkä vähän enemmänkin (katso myös Maps of the number of visible stars). Koko taivaankannella on optimaalisissa olosuhteissa paljaan silmän ihailtavana 3000-4000 tähteä.
Eli tähtien määrä ei ole miljoonia niin kuin ”kansanviisaudella” joskus kuulee sanottavan ja pienemmälläkin rantahietikolla on paljon enemmän hiekanjyväsiä, jos niitä viitsii ryhtyä laskeskelemaan.
8 kommenttia:
Ihana linkki. Tuon t'htikartan perusteella vois suunnitella maailmanymp'rysmatkan. Vois menn' vaan pimeimiin paikkoihin. *On kyll' tullut menty;kin :)
Ehkäpä vanhakansa on ymmärtänyt että tähtiä on vähän enemmän kuin minkä silmä taivaalta erottaa.
Tai mistä minä sen tiedän, mitä ne on ajatellut.
Mukava päre, josta en kuitenkaan saa kehiteltyä kunnon taistolaiskomenttia. Syksy painaa, mutta blogisi nimi antaa toivoa keväästä.
Etappisika voisi käydä sanomassa jotain repäisevää taivaallisesta maailmasta, kunhan ei liekitä sitä Raakelilla eikä rokilla.
Sivumennen sanottuna "sivistyneen maailman" valosaaste on melkoinen, mutta jotain voisi sanoa äänisaasteestakin, muulloinkin silloin, kuin Rissalan pojat innostuvat paukauttelemaan niin, että tarkaminkit ja -ketut saavat sydäreitä. Mitä siitäkin tulisi, jos kulkisi säkki päässä ja silikonit korvissa.
Kerran pyöräreissulla, kun jokin hiivatin hornetti rikkoi äänivallin, hyppäsi vasikka puoli metriä ilmaan ja alkoi tuijottaa syyllistävästi minua, joka pysäytin raskaassa lastissa olleen polkupyöräni kesken hyvän alamäkikiidon, koska luulin, että pyöräni kumi räjähti.
Pianohirveistä ie vatsata.
Taivaan yhteydessä ei välttämättä taida Taisto Sinisalosta saada tänne kommenttia, mutta jos peruutetaan taistolaisuuden tiellä taaemmas niin löytyyhän sieltä Soselo itse, gorilainen hurskas pappisopiskelija ja runoilijanalku.
Itse en taivaisiin puutu, saunaosastossa on todennäköisesti enemmän tuttuja; se näkee, ken elää, kuten asiayhteyteen sopivasti sanoo vanha kansa.
Valosaastetta kun katselee niin Afrikan valottomuus sekä kiehtoo että hirvittää, monella tavalla. Tänäänhän on AIDS-päivä: 40 miljoonaa HIV potilasta, 25 miljoonaa kuollutta neljännesvuosisadassa. Suurin osa Afrikassa.
Milenkiintoista on huomata Nigerian kirkkaat valot pitkin öljyistä rannikkoa, muualla sielläkin on valotonta. Nigeria on yksi maailman "rikkaimmista" valtioista öljyvarannoilla mitattuna, vaikkei sitä heti siellä Lagosin kaduilla huomaa.
Muutenhan Afrikan valoja esiintyy lähinnä vain Johannesburgin ja Kairon (ja Niilin varren) alueilla.
Joten vielä voi rauhassa valita valottomista lomapaikoista.
Vai ei tastolaissuoni puhkea tällä lastulla, pitää panna tulevaisuudessa paremmaksi.
Muuten sen ajanjälkeisen saunapaikan ja sen toisen paikan osalta sen verran, että on mielenkiintoista ajatella myös seuraavasti uskonnollisia ja ei-uskonnollisia vakaumuksia pohtiessaan:
Uskovaiset eivät koskaan tule tietämään, että olivat väärässä. Toisaalta ateistit eivät koskaan näe, että olivat oikeassa.
En tiedä kumpi on lohduttavampi ajatus;)
Karpalo en tarkoittanut niinkään vanhaakansaa vaan ihmisiä noin yleisemmin ja heidän "talonpoikaisjärkeään" (englannin common sense on muuten monin verroin parempi ilmaisu kuin meidän talonpoikaisjärkemme, vaikka en ole koskaan oikein ymmärtänyt, että järki voisi olla "common".)
Tosin monissa asioissa talonpoikasjärjen käyttö menee kirkkaasti edelle tieteellisestä teoritisoinnista. Emme kai muuten pystyisi edes reaalimaailmassa elelemään kunnolla.
Sen verran vielä Karpalo, että ehkä tavallisessa arkipäivän ajattelussa tähtien määrä on epämääräinen "paljon", eikä täsmällisempi määrittely ole mitenkkään päällimmäisenä ajatuksissa. Samoin on hiekkajyvästen laita;)
Niin ja kiitos postista!!
Lähetä kommentti