
äkee, jos vähänkin avaa silmiään. Blogihenkilö kävi torilla viime lauantaina herkuttelemassa paistetuilla muikuilla, söi korvapuusteja ja mössötti herneitä, mustikoita ja lakkoja, ja nautiskeli päälle vielä muurilettuja mansikkahillolla. Ja tyhjensi pussistaan pullon iisalmelaista Olvin olutta.


”Unelmani ovat minun unelmiani eivät Sinun. Minun on tehtävä elämästä oma toteni. Kulje vierelläni, pidä siltaa, mutta älä elä minun puolestani.”
Aino Suhola on julkaissut kirjan Jari Sillanpäästä, tangokuninkaasta, kirjan nimi alkaa ”Jaettu jano…”. Kuopion torilla runoilijan yleisössä näki saman jakamisen ja saamisen iänkaikkisen autuuden.
Muutakin sielun ravintoa löytyi. Esimerkiksi Kuopion yhteiskoulun Musiikkilukion jousiryhmä, joka soitti mm. venäläistä musiikkia. Ja niin soitti vähän matkan päässä nuori venäläinen haitaristikin, joka myös lauloi. Hänellä oli yleisönä pääasiassa keski-ikäisiä ja sitä vanhempia miehiä, lienivätkö runoilijankuuntelijoiden aviomiehiä. Haikeasti kaikuivat venäläiset mollisoinnut auliille ja vakavalle yleisölle, joka ehkä meni kuuntelun jälkeen kotiinsa tyhjentämään paskamakkia tai tekemään jotakin muuta proosallista, sellaista on elämä, ylä- ja alamäkeä ja vähän tasaista paikkaa välissä.



Että hyvin on kaikenlainen kulttuuri edustettuna Kuopion torilla. Ja torilta ostetut tuoreet herneet riittivät Helsinkiin päin ajellessa lähes Kangasniemen kirkolle saakka, jossa piti syödä päälle mustikkapiirakkaa, mutta eihän sitä piru vieköön ollut tarjolla ja piti tyytyä tuoreisiin munkkeihin.
2 kommenttia:
On kiva täältä kaukaisesta kanadan länsirannalta lukea Kuopion torista, ruasta ja kulttuurista, ja nähdä valokuviakin. Tulee haikeasta muistot käynnostä siellä kauan aikaa sitten! Kiitos!
Kiertelen siellä pikiä aikoja, kun käyn tapaamassa isää siellä Kuopiossa.
Tyypillinen savolaisukko on muuttunut paljon viime aikoina, niin kuin venäläisen soittajan takana olevista miehenrutaleista näkyy. Asusteet ovat nykyisin high tech, puhelimeen jutellaan kävellessä muina miehinä, eikä pieksuja ja käyrävartisia piippuja näy juuri yhtään, eivät edes syljeskele kadulle yhtä paljon.
Muuten Partasen kojusta saa jopa kasviskalakukkoa, jo on aikoihin eletty;))
Lähetä kommentti