Kuva: News of the World, tuleva lentokapteeni briiffaa matkustamon henkilökuntaa välilaskun aikanaHeathrowssa vajaaksi laskussa jääneen British Airways'in Boeing 777:n matkustajat ovat henkensä velkaa Rouva Fortunalle.
Onneksi pilotit eivät tehneet moottoreiden sammuttua mitään radikaalia virhettä estääkseen fysiikan lakeja toimimasta lennon viimeisellä kolmella kilometrillä. Näin koneeseen varastoitunut kineettinen energian, tai pitäisikö sanoa inertia, kantoi sen lentokentän aidan yli nurmikolle, johon sakkasi ja jätti molemmat päälaskutelineensä siihen, ja liukui vielä parisataa metriä kiitotien 27 kynnyksen tienoille ja aiheutti helkkarinmoisen ongelman koko Euroopan ilmaliikenteelle. Heathrow on Euroopan vilkkain lentokenttä ja vaikeudet sen liikenteessä heijastuvat koko läntiseen Eurooppaan.
Koneen kapteenina oli Peter Burkhill (suom. vaikkapa Pekka Tomppelimäki, "burk" nimittäin tarkoittaa Oxfordin sanakirjan mukaan samaa kuin "berk", sillä saattaa tietysti olla joku vanha, jo unohtunut merkityskin, mutta mitäpä me vanhoista) ja ohjaimissa perämies John Coward (eli suomeksi Jussi Pelkuri). Perämiehen kohdalla nimen ei voi sanoa olleen enteenä, selvästi hyvinkin rohkea mies.
Sen sijaan kapteeni Burkhillin nimessä saattaa olla ripaus ennettä.
Tämänpäiväinen News of the World -sensaatiolehti nimittäin julkaisee paljon puhuvan kuvasarjan lentokapteenin nuoruudenpäiviltä jolloin hän lensi British Caledonian-lentoyhtiölle. Ja juhli rankasti, niin kuin lentomiehistöjen oikeuksiin tietysti kuuluukin, jollakin lennollaan Ameriikkaan. Kateellisena niitä kuvia tietysti katselee ja kateellisena on hyvä kirjoittaa tällaista vihjailevaa lastuakin.
9 kommenttia:
Jotenkin tästä nyt tulee vähän outo olo kun ei tiedä taustoja, mutta siis mitä tekemistä lentäjän nuoruuden hölmöilyillä on moottorien sammumisen kanssa.
Oliko tässä nyt kyse huonoista lentäjistä vai huonosta koneesta.
Karpalo
en tiedä mihin hävisi,
Boing 767 kanadassa, Gimilin liitokone, oliko se niin, että skipper toi sen alas ristiin polkemalla ja sai osumaan ison lennokin kone stopin jälkeen pinelle hylätylle kentälle. Ei ollut kasarimainoksissa, mitään mainintaa asiastta.
Joo, latimeri, kova oli temppu siltä kanadalaiselta purjelentäjältä! Kaikki taisi päättyä onnellisesti.nNiin kuin sekin jolta loppui bensa ja liiti viimeiset sata mailia laskuun Azoreille.
Tämä Heathrowin tapaus on mieltäkiihtova. Lyön vetoa, että kaikki tutkijat ajattelivat mielessään ensimmäisenä, että siitähän loppui bensa, eikä kippari kehdannut paljasta hätäänsä, ettei joutuisi huonoihin kirjoihin. Samoin taitavat ajatella lehtimiehetkin. Toivottavasti ovat molemmat väärässä ja koneesta löytyy todellinen tekninen vika. Nykyaikaisissa koneissa on molempien mottien sammuminen lähes mahdotonta ilman ulkopuolista syytä (kuten tulivuorenpurkauksen jälkeistä moskaa taivaalla).
Karpalolla on tietysti hellä kohta sielussa komeita lentopoikia kohtaan, vaikka rättisorsat noin yleisemmin taitavat katsoa lentäjiä pitkin nenänvarttaan, vaikka niitä kovin tarvitsevatkin.
Sulka
Millaiset ovat nykyisten matkustajalentokoneiden liito-ominaisuudet. Muistelen, että kun olin Aerolla apupoikana, niin kovasti kehuttiin caravellen liito-ominaisuuksia. Nämä nykyvehkeet eivät taida olla mitään liidokkeja, jos moottorit pimahtavat.
Melkomoinen liitokone Caravelle taisi tosiaan olla. DC9 oli huono liitäjä ja muut samannäköiset koneet myös.
Nämä nykyaikaiset koneet taitavat olla paljon parempia. Niiden siipi on pitkä ja kapea niin kuin liitokoneilla, senkin vuoksi polttoaineen kulutus on nykyisin paljon aikaisempaa pienempi. Taitavat parhaat matkustajakoneet päästä samaan kulutukseen per istuinpaikka kuin keskiluokan henkilöautot. Airbus 380 saattaa kuluttaa jotakin 3-3.5 litraa per penkki per 100 kilometriä.
Ilmavoimien Fouga oli liitokone, muistaakseni sen liitoluku oli 1/16 tai niillä paikkella, DC9 saattoi olla jotakin 1/8 eli samaa luokkaa kuin Cessna 172, Caravelle ehkä jopa 1:20, ja modernit matkustajakoneet jossakin 1/15:n paikkeilla tai vähän enemmänkin sileänä. Siivekkeet ja laskuteline alhaalla (niin kuin tällä BA:n koneella oli) liitoluku on tietysti paljon pienempi ei yhtään parempi kuin sanotaan deltasiipinen hävittäjäkone niin kuin joku Draken tai MiG21 eli luokkaa 1:4.
Tyypillinen purjelentokone kerhoissa on jotakin luokkaa 1:30 ja tehokoneet jopa parempia kuin 1:60.
Karpalollahan on montakin herkkää kohtaa sielussaan, eikä vähiten lentäjiä kohtaan. Ja siis vaikka rättisorsat tunnetusti ovatkin ylimielisiä itselleen välttämättömiä lentäjiä kohtaan,niin pohjimmiltaan se johtuu siitä että syvällä sisimmässään jokainen rättisorsa haluaisi olla ihan oikea lentäjä.
Mutta siis aiheeseen liittyen. Olen muuten poistunut joskus 80 luvun puolen välin kieppeillä lentokoneesta ana ns hätähyppynä koska koneesta loppui 800m korkeudella bensa. Tai siis oikeammin joutui menemään varatankille ja hm katsoi parhaaksi laittaa porukan pihalle kun korkeutta nyt kuitenkin oli riittävästi. Mutta hätähyppy mikä hätähyppy.
Ei hassumman näköisiä hempukoita News Worldissa.
Syy moottoreiden sammumiseen oli jäätymis ilmiö polttoaine putkistossa.
Joo näinhän tutkimuksen lopputulos sanoi. Tosin jäi kai lopullisesti selvittämättä miksi polttoaine jäätyi. Sitähän ei juurikaan tapahdu suihkareilla. Voi olla, että Boeingilla ollaan vieläkin jännittyneitä tästä joka kerta kun 777:lle sattuu haveri. Myöhemmässä Asianan onnettomuudessa SFO:ssa saattoi hyvinkin olla samanlainen ongelma, vaikka tietysti tapaus tullaan laskemaan pilotin syyksi kunhan onnettomuuden tutkijat ovat sanoneet lopullisen kantansa.
Lähetä kommentti