11.4.2006

Kevätpäivien kimallusta


Koko viime viikonvaihteen, kun itse olin palelemassa Knokken lähellä Belgian rannikolla, paikassa nimeltä Het Zwin, joka on yksi Euroopan parhaita lintupaikkoja – ei tosin enää tähän aikaan, jopa Liminganlahti saattaa olla parempi – Pariisissa paloivat autot ja muut barrikadit. Ranskalaiset olivat taas marssilla.

Oli vuosi 1968 – 120 vuotta Euroopan hullusta vuodesta 1848, jolloin Pariisissa paloivat kai hevosajoneuvot – ja Pariisissa mellakoi opiskelijoiden ja työläisten demokraattinen ja solidaarinen rintama polttaen autoja, ryöstellen aikansa kuluksi liikkeitä ja rikkoen kaikkea käsiinsä sattuvaa irtainta ja kiinteää omaisuutta. Kiehuen kateuden öljyssä ajattelen kitkeränä (todellista) ystävääni Willem’iä, Wim'iä, joka jossakin vasemman rannan murjussa monisti lentolehtisiä näille 60-luvun toivorikkaille riehujille, vallankumouksentekijöille, ja siinä sivussa yritti päästä niin monien naisten alushousujen sisään kuin oli inhimillisesti ottaen mahdollista. En tiedä kummasta hommasta olen enemmän kateellinen, mutta eipä sillä enää ole järin suurta merkitystä.


Kuva: Jan Hus roviolla

Pariisissa 60-luvulla riehuneessa joukossa johtajana oli Dani Le Rouge, Punainen Dani, sakasalainen Daniel Cohn-Bendit, josta tuli sittemmin kai kirjastonhoitaja tai joku muu virkamies ja vielä myöhemmin vihreä euroedustaja. Vaikka myöhempi homma ei ollut ollenkaan huono tai näkymätön niin Danin 15-minuuttinen julkisuuden auringossa taisi olla ja mennä silloin optimistisella, kauniilla ja kukkien tuoksuisella 60-luvulla. Ja mikäpä siinä, on kai parempi palaa roihuavalla liekillä kuin kyteäkitua hiilloksella. Jan Hus tai Jean d’Arc ynnä muut tulennielemät voisivat ehkä sanoa, ellei uskonnon nimissä riehunut tuli olisi vienyt sanomisvälineitä.

Suomessa on tietysti oma Daniel Cohn Bendit ministerinä – oikein ulkoministerinä – joten meillä poliittinen taistelu kantoi hedelmää – ja ministerinsalkkuja – ainakin joillekin osallistujille. Mikä on tietysti aivan oikein ja kohtuullista.

Tällä kertaa kenestäkään Ranskan mellakoiden osallistujasta ei näytä tulleen julkkista Danny Le Rougen tapaan, tosin onhan tässä vielä aikaa. Blogi johon oli linkki edellisessäkin lastussa on mielenkiintoinen seurattavaksi myös tästä syystä. Tunteet käyvät kuumina molemmin puolin. Dominique de Villepin ehkä menetti perintöprinssin asemansa ensi vuoden presidentin vaaleissa. Hänhän on nyt poliitikko (entinen diplomaatti), jolla on mandaatti vain yhdeltä äänestäjältä: presidenttiltään Jacques Chiracilta.

Mutta jostakin perverssistä syystä johtuen Pariisin riehumiset toivat mieleen sekä siirtolaisuuden että huumeidenvastaisen sodan. Sitä käydään joka puolella maailmaa – jopa sivutuotteena Afganistanissa, jossa maailman herruus, öljyn loppuminen ja kiista siitä kenen jumala on se oikea jumala, ovat sodan todellisina syinä.

The Independent –lehdestä luen, että Englannissa on puolisen miljoonaa laitonta siirtolaista. Jos heidän annettaisiin olla maassa ja elää rauhassa ja laillisesti, he toisivat arviolta yhden miljardin punnan edestä tuloja yhteiskunnalle maksamiensa verojen muodossa. Samaan aikaan Amerikassa laittomat siirtolaiset tulevat ulos orjankopeistaan ja kloseteistaan vaatien itselleen oikeuksia. Orjankopit ovat itse asiassa näitä laittomia täynnä – heitä lienee siellä varovasti arvioiden 13 miljoonaa (and counting). Nyt he eivät tietysti maksa veroja, sosiaaliturvamaksuja sun muita nykyaikaisen yhteiskunnan vaatimia uhrauksia Solidaarisuuden alttarille.

Huumeiden käyttö ja taloudellinen siirtolaisuus pitäisi vapauttaa pannastaan.

Molemmat toimivat rahanlähteenä rikolliskartelleille, joiden kaukaloissa on virkamiesten ja poliitikkojen kärsiä vankoin joukoin. Mitä suurempi mahdollisuus on kummastakin joutua kiinni, sitä kalliimpia ovat niiden tuotteet: huumeet ja ihmisten salakuljetus. Ja maksajina eivät ole parhaiten toimeentulevat ihmiset.

Mutta poliitikot eivät poista ihmisten rajoituksia ilman pakkoa. Päinvastoin uusilla tekosyillä ja uhkailemalla terrorismilla vapauksia tullaan rajoittamaan yhä enemmän. Totalitaarinen järjestelmä (minimitassa myls Suomessa vallinnut Kekkoslovakia, jota Sediksen mukaan edes Hertta Kuusinen ei puheissaan kannattanut) on korvautumassa totalitääris-globaalilla yhtiöjärjestyksellä, jolla on lisäkuristusote ihmisiin omistukseensa haalittujen työpaikkojen avulla, joita jaetaan niin kuin niukkuutta ainakin.

Poliisivaltioon on näistä vain suhteellisen lyhyt askel.

Muistetaan vaikka tapahtumia Suomessa ETYK:in loppukokouksen ajoilta, ampumisuhkineen, kieltoaluineen ja liikkumiskieltoineen, (kokouksen 30-vuotisrääppiäisissä puhui Matti Tatunpoika Vanhanen viimevuoden toukokuussa) kaukana iloisensurullisella 70-luvulla, jolloin 60-luvun ilo, toivo ja vapaus olivat enää vain uusi, alakuloisen kyyneleen kaivama ryppy hitaasti lahoavilla, kaihon-punansa menettäneillä poskilla.

7 kommenttia:

Maurelita kirjoitti...

Huisin kiinnostava blogitus ! En ollutkaan piipahtanut täällä aikoihin, pitää korjata asia rustaamalla listalle...

Keväinen vilkutus Pariisista !

=)

Hanhensulka kirjoitti...

Hei Maurelita, ja kiitos kommentista. Vilkutetaan uudestaan kun olen seuraavan päivän Shakespeare et Co:n edessä kuvattavana;)

Elaine kirjoitti...

Thank you!
[url=http://wvjwjglb.com/zvva/xbtw.html]My homepage[/url] | [url=http://sxxblwbl.com/mtlr/csuq.html]Cool site[/url]

Elaine kirjoitti...

Thank you!
[url=http://wvjwjglb.com/zvva/xbtw.html]My homepage[/url] | [url=http://sxxblwbl.com/mtlr/csuq.html]Cool site[/url]

Lane kirjoitti...

Well done!
My homepage | Please visit

Cindy kirjoitti...

Nice site!
http://wvjwjglb.com/zvva/xbtw.html | http://tbnnlwco.com/bogc/abes.html

Cindy kirjoitti...

Nice site!
http://wvjwjglb.com/zvva/xbtw.html | http://tbnnlwco.com/bogc/abes.html