Tämän päivän The Guardian kirjoittaa - tavan mukaan - monista mieltäkiihottavista asioista. Mm. seksistä (siitä myöhemmässä lastussa) ja hiljan päättyneen Da Vinci koodi -oikeudenkäynnin loppulausunnosta. Näyttää siltä, että oikeuden tuomari, jonka nimi on Peter Smith, ei ole pelkästään sokean oikeuden edustaja vaan siinä sivussa sekä humoristi että salakieliasiantuntija.
The Guardianin lakiasiantuntija, toimittaja Dan Tench on ratkaissut tuomari Smithin loppulausuuntoonsa piilottaman koodin. Tuomari on kursivoinut kirjaimia siellä täällä lausunnon ensimmäisillä 14 sivulla. Kursivoidut kirjaimet eivät sinällään sano mitään. Sanoma on salattu käyttämällä ns. Fibonnaci sarjaa (1, 1, 2, 3, 5, 8...). Sen avulla tuomarin sanomaksi saadaan kryptisesti:
"Jackie Fisher, who are you? Dreadnought"
Jack Fisher oli englantilainen amiraali ja First Sea Lord ensimmäisen maailmansodan aikana, Winston Churchill'in alaisuudessa, tämä puolestaan oli First Lord of the Admiralty. Dreadnought oli brittiläinen taistelulaivaluokka (kuva vasemmalla), joka oli oikeastaan suunnattoman iso tykkilavetti. Dreadnought-luokan taistelulaivat "ratkaisivat" I maailmansodan meriosuuden Englannin eduksi ja tietysti saksalaisten tappioksi. Molemmilla oli saman luokan taistelulaivoja, mutta Englannilla oli niitä enemmän.
Tuomari Smith halusi ilmeisesti koodillaan antaa tunnustusta amiraali Jack Fisherin osuudelle I maailmansodan voittamisessa.
Dan Tench päättää artikkelinsa näin:
Was this improper? Mr Justice Peter Smith's judgment is authoritative, his
findings of fact sensible and his legal reasoning unimpeachable. If he has shown
that our high court judges have a sense of humour and intrigue and rehabilitated
an old hero, what harm can he be said to have done?
Joku voi tietysti vetää tuomarin teosta herneitä nenäänsä, mutta tuomarikin on vain ihminen, vaikka onkin lakimies, joita ei aina välttämättä pidetä aivan ihmisen veroisena. Ja sitä paitsi, koko oikeudenkäynnillä oli ehkä enemmän tekemistä kirjojen markkinoinnin kuin ideoiden kopiointisyytteiden kanssa, mutta mitäpä tavis-lastunikkari sellaisista korkeakulttuurisista asioista mitään tietäisi.
Muuten Fibonnaci sarja on tuomarien salakielen lisäksi muutenkin kiinnostava. Sillä voidaan tyydyttävästi selittää, miksi kaniineja on lopulta hirmuinen määrä, jos niillä ei ole luontaista vihollista - kettua, ihmistä tai ravintopulaa (Australian kaniongelma on tästä hyvänä esimerkkinä). Ja sarjalla on myös yhteys matematiikan kultaiseen leikkaukseen, joka on tärkeä mm. avioparien välisissä katkerissa taisteluissa laitettaessa tauluja olohuoneen seinälle "oikeille" paikoilleen.
2 kommenttia:
Ihan näin meidän kesken, jos tsekkaat tuon Fibonaccin oikeinkirjoituksen (tuo käyttämäsi linkki kun johtaa vähän harhaan) ja kumitat vaikka sitten tämän kommentin pois...
Musiikki-ihmisilläkin on ko. lukusarjasta pakkomielle, liittyy ylä-äänisarjaan - koko touhu muistuttaa liikaa matematiikkaa, jotta uskaltaisin edes yrittää selittää. Menisi pieleen kuitenkin.
Kiitos, Anni, korjauksesta. Olen tottunut luottamaan The Guardianin teksteihin, mutta tietysti he ovat anglosakseja joten vieraitten nimien kirjoitus ei välttämättä osu oikeaan. Niin kuin ei minulla tässä tapauksessa. Ensimmäisellä etsinnällä löysin lisäksi tuon selkeän matikkasaitin. Musiikki ja fibonacci-numerot on selitetty hyvin tällä saitilla.
Lähetä kommentti