Laiskottelua Belgian rannikolla

Kuva: Hanhensulka, Knokken rantakoppeja heinäkuussa 2006

Kuumalla ilmalla ei ajatus toimi erityisen luovasti. Tänään oli kyllä vakaa tarkoitus kirjoittaa lastu, jossa on hienoja ajatuksia Šostakovitš'ista, homunculuksesta, intentiosta, intentioharhasta ja hyvästä (ja huonostakin) mausta, mutta hienoja ajatuksia ei kiehuvista aivoista löytynyt, joten olkoon. Jos Arvoisa Lukija viitsii kesäkuumalla lueskella ja ajatella kulttuuria, niin muutaman edellisen lastun kommenteissa on sopivasti mielenkiintoisia uusia puheenvuoroja jalkapallosta, elitismistä, mausta ja sen sellaisesta mm. nimimerkeiltä Syrinx ja TM.

Jääköön tämä lastu siis matkailumainokseksi. Belgian rannikolla, Pohjanmeren rannalla, on koko maan levyinen uimarantojen ja lomakeskusten ketju. Ne alkavat läheltä Hollannin rajaa Knokke-Heist'ista ja päättyvät Ranskan rajalla paikkaan nimeltä De Panne.

Laiskalle lastunikkarille Knokke tarjoaa hyvän tekosyyn ja paikan olla, katsella ihmisiä, lueskella (esimerkiksi viimeisintä Nuori Voima- tai Kirjailija-lehteä), kirjoittaa laiskoja ajatuksia ja ryypiskellä aterioiden välillä campari-orange-juomia. Lounaalla voi käydä vaikkapa Rubens'issa tai Rembrant'issa ja illallisella Knokken Casinolla, jossa voi lisäksi kätevästi moninkertaistaa omaisuutensa lyhyessä ajassa.

Lähellä Knokkea on myös oikeiden lintusten katselua varten luonnonsuojelualue nimeltä Het Zwin, jossa helposti menee huonommallakin ilmalla muutama tunti varsinkin lintujen muuttoaikaan - ja erityisesti, jos sattuu innoissaan eksymään vesijättömaan kanavaverkostossa.

Rannikolle pääsee Brysselistä nopeasti junalla, ja päivälipun saa jopa alennettuun hintaan.

Kylmä, sitruunalla lievästi maustettu viskipaukku houkuttelee, joten täytyypä lähteä. Samalla voi ajatella mitä runoilija Juhana Vähänen tarkoitti sanoesaan viimeisessä Nuori Voima-lehdessä (2-3. 2006, s. 59), että "Mitä olen halunnut sanoa?" Siinä taitaa olla helteenpuremalle lastunikkarille purtavaa koko loppuillaksi.