Kuva: Hanhensulka ©2006
Valokuvatorstain tämän (yhdeksännen) viikon teema on kohtaaminen.
Kuvan patsas on Pariisissa, Bercy'n kaupunginosassa, hotelli Sofitel'in edessä. Se ei tietysti esitä Narkissosta, koska on ilmi selvästi nainen, mutta minulle tulee aina ohi kävellessä siitä mieleen Narkissoksen tarina. Narkissos oli tietysti "patologinen itsensä kohtaaja", rakasti vain itseään ja ihaili kuvajaistaan vedestä kunnes kuihtui ja kuoli. Ekho-nymfi, jonka Hera oli tuominnut puhumaan (toistamaan) vain muilta kuulemiensa puheiden loppuja, rakasti Narkissosta ja riutui lopulta kuoliaaksi, vaikka hänen äänensä elääkin vielä.
Me kirjalliset (ja valokuvauksen) harrastelijat olemme kuin ekhoja, tuijottelemme kirjallisia (valokuvauksellisia) (sic.) esikuviamme, narkissoksia, jotka ihallevat vain oman kauniin kuvansa heijastusta menestyksensä kuvastimessa (meissä, ihailijajoukoissaan). Molemmilla on vaarana "tuhoutuminen" paikalleen, luomattomaksi.
Prometheus-tarina muistuttaa jotenkin myös narsismista. Prometheus meissä yllyttää ihmisiä lyhytnäköisessä tiedeuskossaan rajattomaan kehitysvimmaan, joka on uhkaavasti viemässä elinympäristöämme tuhoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti