2.5.2007

Mars lämpenee myös!


Uutistoimistot levittävät parhaillaan tietoa Mars-planeetan lämpenemisestä samassa tahdissa maapallon kanssa (viimeisten 20 vuoden aikana lämpenemistä on tapahtunut jotakin 0.5 asteen verran), samanaikaisesti pitkin ja poikin internettiä on alkanut kiivas juupas-eipäs keskustelu siitä, mikä tämän saattaisi aiheuttaa.
National Geographic kirjoitti asiasta jo 28.2.2007 otsikolla Mars Melt Hints at Solar, Not Human, Cause for Warming, Scientist Says. Avaruusasioita käsittelevät space.com saitin Science -osasto käsitteli Marsin lämpenemistä vieläkin aikaisemmin, 2.12.2001 otsikolla Mars Ski Report: Snow is Hard, Dense and Disappearing. Mutta tämän asian merkityksestä maapallon ilmastonmuutokselle on vasta nyt syntymästä enemmän keskustelua.
Tietysti samanaikainen lämpeneminen voi olla puhdasta sattumaa, eikä välttämättä marssilaisten itsensä aiheuttamaa elämälle vaarallisella teknologiallaan. Marssissakin saattaa olla sellaisia luddiitteja, jotka näin väittävät, tosin tässä suhteessa olen vielä kovin epävarma tekemään tiukkoja johtopäätöksiä.

Aurinko on maapallon elämän kannalta ainoa todella varteenotettava tekijä. Se on mahdollistanut elämän (ainakin sellaisena kuin sen täällä tunnemme) ja se lopulta, kuumennuttuaan tarpeeksi ehkä noin 600-1000 miljoonan vuoden kuluttua, sen myös lopettaa. Siihen mennessä tarttis tehdä jotakin, esimerkiksi muuttaa täältä johonkin muualle ja viedä muutkin elävät olennot mukana uudessa Nooan arkissa, vaikkapa Gliese 581 c-eksoplaneetalle, jonne ei ole matkaakaan kuin triljoonia kilometrejä, tai tarkemmin sanottuna 20.5 valovuotta, eli se on melkein maapallon takapihalla, tai etupihalla riippuen siitä, miten asiaa haluaa katsoa.

Marsin asiaa käsitellään myös saitilla nimeltään RealClimate, climate science from real scientists, joka lienee nimensä mukainen sivusto. Joka tapauksessa sieltä saa ainakin jossakin määrin luotettavaa ja yliampumatonta tietoa. Tosin trendikkäästi hekin ovat ihmisen aiheuttamaan lämpiämiseen uskovia uskovaisia, mutta nykyisin on lähes mahdotonta saada tietoa, joka ei olisi joko vastustajauskonnon propagandaa tai asiaan lujasti uskovien tiedemiesten uskonsa tunnustamista. RealClimaten Marsin lämpenemistä jo vuoden 2005 lokakuussa kosketteleva artikkeli keskusteluineen löytyy täältä, otsikko on Global warming on Mars.

Olen kirjoittanut tästä asiasta muutaman kerran aikaisemminkin, mm. 9.3.2007 otsikolla Great bollocks, pity for the pain .
Itseäni ottaa tässä asiassa eniten kupoliin se (tietysti sen kanssa, että joudun myös vaihtamaan tuhlaavia ja mukavia elämäntapojani sosiaalisemmiksi:), että ne, kuten Al Gore, jotka meitä tavallisia pulliaisia äänekkäimmin pelottelevat, myös syytävät hiiltä taivaalle moninverroin enemmän kuin eniten saastuttavat keskivertokansalaiset, eli amerikkalaiset. Jos saaranaaja uskoo asiaansa, luulisi, että hän myös tekee sen suhteen ainakin "oman osuutensa". Ellei tee, niin johtopäätöksenä voi olla se, että saarnaaja ei välitä tai ei itse usko, mitä saarnaa. Kumpikin vaihtoehto tuntuu yhtä todennäköiseltä ja masentavalta.

5 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Vähän ällistynyt tuosta Marsista.

Mutta sillä välin täällä Telluksella, Äiti-Gaian sylissä: postissa tuli tämmönen, joka kaipaisi kaikkien mahdollisten osapuolten huomiota, koska siis G8 huippukokous on 5 viikon päästä ja tarkoitus olisi keskustella myös noiden ilmasto-vapaamatkustajien kuten jenkkien, aussien ja uusseelantilaisten ym. kanssa, tai siis niiden hallitusten:

http://www.avaaz.org/en/climate_action_leaders

Johon ihmiset voisivat sitten ottaa kantaa.

Mette kirjoitti...

Ehkä voisi ehdottaa, että jos Aurinko tällä hetkellä tekee kuumimpansa, niin ihmisillä olisi sitä suurempi syy vähän viillytellä?

Hanhensulka kirjoitti...

Siis pirun pitkä vastine hävisi juuri taivahan tuuliin. Prkl!!!

Mutta sanoin siinä mm. että tiedemiesten track record ei ole ooikein luottamusta herättävä ongelmien ratkaisemisessa. Ajatellaan nyt vaikka thalidomidi- ongelmaa, itsemme aiheuttamaa, entistä pahempaa TB:tä, AIDSn levittämistä poliorokotteilla (ei AIDSn aiheuttamista siis), atomipommia, ympäristömyrkkyjä. Kaikki olisivat olleet hoidettavissa halvemmalla ja pienemmillä ongelmilla alkuvaiheessa, nyt ne ovat suuria ongelmia, ja kalliita.

Siksi tuntuu pahalta, että nyt esimerkiksi aletaan rautaa heittämään planktonien lisäämiseksi meriin. Mitkä ovat pitkäaikaiset vaikutukset? Välittääkö niistä yleensä kukaan?

Muistetaan esimerkiksi se, kuinka Oppenheimerin tiedemiesporukka löi vetoja keskenäään siitä, aiheuttaako ensimmäinen atomipommi koko ilmatilan palamisen ketjureaktiona. Teoreettisen työ tuloksena oli ollut, että todennäköisesti (todennäköisesti!!!) ei aiheuta. Ja nyt arvellaan, että todennäköisesti ihminen on aiheuttanut ilmakehän ja meren lämpenemistä, eikä aurinko, joka on nyt tehokkaampi lämpöpatteri kuin joskus aikaisemmin, ja lisäksi satoja kertoja maapalloa suurempi ja ihan tuossa vieressä.

En tietenkään vastusta ympäristösaasteiden torjuntaa, uusia energiamuotoja tai muitakaan ympäristön saastekuormittamisen poistotoimia. Mutta jos alamme todella rajuihin toimenpiteisiin, saatamme aiheuttaa pahempaa, vaikka nopeutuvan jääkauden alkamisen, tai jotakin.

Anonyymi kirjoitti...

Kauhut ovat jokaisella vuosikymenellä uudet. Kuusikymmen luvulla pelättiin atomipommia, ja tosissaan alettin kaivaa suojamonttuja ja rakenetiin kellarisuojia. Ei tullut pommia, tuli toiset aattee, aateet joissa oli sellainen sisältö kun; 'varo vaan lausuntojas. Tulee vallankumous ja menetät pääsi'. Ei mennyt pää sillä kertaan ja uusia aiheita tähysteltävä, ja niitä löytyi jonginjoutvien kirveille. Luononsujelu, joka järkevissä käsissä jä päissä on aivan hyvä asia, mutta, niinkui kaikki idelismi joka kiehtoo tyhäntoimittajia, on enemän itsetarkoitus ja elämäntyylin välikappale, ja jonka julistamisessa tarvita mitään järkevää pohjaa, pelkästään opetuslapsien päiden ja suiden määrä kokopäivä huudoissa riittää tekemään siittä huomioitavan ja luomaan levottomuutta, sekä vakiinuttamaan uudet mielipiteet,niin kuin mikä hyvänsä pitkään jatkunut äänekäs suostuttelu,
Tälläise huudot eivät voi johtaa sekapaisessä demokratiassa muuhun kuin uusien instutuutioiden perustamiseen ja hörhöjen ministeriöihin, jotka - ilman herjaa - eivät muutaa ole kuin ajan tappoon ja helpon valla ja tyhjien toimien toimistoja.
Nämä edellä käypät tyhjien toimien legionat yhteisen edun nimissä, ai hitto pirulainen, opastavat sitten kansalaisa, pelotelemalla maailaman lopulla samalla lailla kuin papit ja saarnaajat kuoleman uskonoilla.
Aina vuosikymmenestä toiseen, vaan riittää ukkospilvistä enustajia, tietäjiä ja sanan saattaijia.
Ratkaisi kaikkiin kuitenkin on liian helppo, se ei toisi kunniaa ja voittoa edes käyhimäksi naamioituneelle.
Rauhassa kaikki, ei vielä maailamanloppu ole tulossa, ei kuumene ei lämpene sen vertaa eteikö sitä kolme ateriaa päivässä syövä ihminen kestäisi.

Hanhensulka kirjoitti...

Hyvä, tuntematon, olen tässä pelotteluarmeijojen olemassaolossa sinun kanssasi samaa mieltä. Myös toimintaohjeesi tilanteen korjaamiseksi tuntuu oikealta. Mitään tekemättä ovat monet muutkin suuret ongelmat lopulta ratkenneet. Tämä siis maapallon lämpenemisen suhteen.

Toinen asia on saastumisen ehkäisy. Olisi miellyttävää asua sellaisella maapallolla, jossa voisi mennä uimaan missä haluaa pelkäämättä omia jätteitämme ja niiden terveyshaittoja, tai hengittää terveellisempää ilmaa kaupungeissa, syödä ruokaa, jossa on vähemmän myrkkyjä jne.

Jos noita ongelmia vähennetään, niin samalla ehkä tyynnytetään maapallon lämpenemistä pelkäävien mielet. Aurinko ehkä vielä viilenee ja sen mukana maapallonkin ilmasto. Jos aurinko on jo aloittanut lopullisen lämpenemisensä, niin sitten meitä ei pelasta mikään muu kuin muuttaminen kauemmaksi, vähintään Marsiin mutta mieluummin ainakin Jupiterin kuille ja Saturnuksen kuut olisivat vielä terveellisempiä pitkällä (todella pitkällä) aikavälillä katseltuna.

Mutta tällaiset hirmupitkät pelastustoimet eivät ole poliittisesti seksikkäitä, eikä niille saa kannatusta. Itse asiassa samat "piirit", jotka kannattavat rajuja toimia "ihmisen aiheuttaman lämpenemisen" ehkäisyksi, vastustavat avaruuden tutkimusta ja valloitusta yleensä.

Ristiriitaisuus on (onneksi) ihmismielen mielenkiintoisin ominaisuus. Siitä syntyvät hedelmällisimmät ajatukset.