9.3.2007

Great bollocks, pity for the pain

Korjasin tekstistä pari älytöntä asiavirhettä, joita ei kehdannut jättää korjaamattakaan. Joten tästä tuli haamupäivitys.

Kuva on The Hunger Site:lta

Vuonna 2001 maailman lämpenemisteoria oli näyttävän puolestapuhujan tarpeessa ja epäonninen amerikkalaispoliitikko Al Gore oli Valkoisen talon jälkeisessä limbossa, never-land’issä, johon merkittävään julkiseen virkaan tyrkyllä olleet poliitikot helposti joutuvat.

Kuva: kansanedustaja Anni Sinnemäki, kuva ei liity tähän lastuun, mutta olkoon tässä osoittamassa, että vihreä liikekin voi olla silmiähivelevää

Al Gore keksi itsensä uudestaan ja ryhtyi vapaana olevaan ”vapaaehtoistehtävään” – kasvihuoneilmiön päävastustajaksi. Naimakauppa on ollut hyödyllinen molemmille osapuolille: ilmatilanlämpenemis-lobbarit saivat näyttävän, tosin kovin pitkäveteisen puolestapuhujan, ja Al Gore sai olla mukana kiihottavassa elokuvassa, An Inconvenient Truth, joka palkittiin pari viikkoa sitten Oskarilla. Kaikki ovat siis tyytyväisiä ja hyrisevät ikuisesta onnesta. ”We are doomed. What’s for dinner?

Eilen illalla englantilaisella Channel 4:llä kenialainen poliitikko ja kehitysekspertti (nimeä en voi valitettavasti paljastaa, kun en löydä sitä mistään) sanoi seuraavasti:

I don't see how a solar panel is going to power a steel industry, how a solar panel is going to power a railway network… There is somebody keen to kill the African dream, and the African dream is to develop. We are being told don't touch your resources, don't touch your oil, don't touch your coal; that is suicide.’

Suomeksi käännettynä tämä voisi olla jotenkin, että: ”En ymmärrä, kuinka aurinkopaneeli voi pyörittää terästeollisuutta, kuinka aurinkopaneeli voi pyörittää rautatieverkostoa… Joku on innokas tappamaan Afrikan unelman, ja Afrikan unelmana on kehittyä. Meitä käsketään: älä koske omiin luonnonrikkauksiisi, älä koske öljyysi, älä koske hiileesi, se olisi itsemurhaa.”


Kuva: Channel 4

Eilen tuli julkisuuteen itse asiassa kaksi mielenkiintoista – näennäisesti toisistaan riippumatonta – tietopakettia. Ensin Forbes-lehti – tuo maailman superrikkaiden nuoleskelija ja äänenkannattaja – julkaisi viimeisimmän superrikkaiden listansa meidän kateellisten taviksien halveksittavaksi.

Forbesin listalla on nyt 946 ihmistä (näistä naisia 83), jotka ovat toteuttaneet omat unelmansa ja tulleet äveriäiksi yli villeimpien unelmiensa (tai enhän minä tiedä heidän unelmiensa villeydestä mitään), yli miljardin dollarin omaisuuden omistajiksi. Ykkösenä on tietysti muuan William Gates III. Siellä on ainakin yksi kirjailija, J.K Rowling (Englannin ainoa naismiljärdööri), Harry Potterin äiti, joka on juuri ja juuri kavunnut 1 miljardin rajan maagiselle puolelle.

Listatut superrikkaat omistavat kaikesta maailman hyvinvoinnista päätäravistuttavien 3.5 triljoonan Amerikan dollarin verran mammonaa. Forbes kutsuikin viime vuotta ”rikkaimmaksi ihmiskunnan historiassa” eikä mitenkään syyttä. Se on sellainen lista, että suomalaisista jopa Rytsölän veljekset olisivat jääneet parhaimmillaankin sen ulkopuolelle, tai rakkaudenkipeät kyläkauppiaat. Nokia-Ollilasta en tiedä, enkä edes niistä 20 ruotsinkielisestä ökyperheestä, joita yritettiin köyhdyttää laulamalla silloin joskus iloisella…mikäs vuosikymmen se taas olikaan…siinä kuitenkaan onnistumatta. Silloisista laulajista joku nallukka saattaa nykyisin jo lähestyä pääsyään superrikkaiden listalle.

Mutta, ja jotenkin kohtalouomaisesti, listan julkaisun kanssa samanaikaisesti Kiina, kommunismin viimeinen merkittävä sillanpääasema maailmassa, ilmoitti, että yksityinen (maan ja tuotantolaitosten) omistus ei olekaan rikos, ja politbyroon (tai miksi sitä nyt Kiinassa kutsutaankin) vanhat ja ihmisystävälliset kivikasvot aukaisevat uusilla omaisuuslaeilla itselleen ja muillekin kiinalaisille tien superrikkaiden kastiin. Tosin siellä on jo muutama kiinalainen, mm. maailman 9. rikkain (omaisuus 23 miljardia dollaria) hongkongilainen liikemies Li Ka-shing, joka omistaa lähes kaiken omistettavissa olevan Hong Kongissa, joka puolestaan on nykyisin Kiinan erityisessä suojeluksessa oleva vapaan kaupan linnake – niin kuin Macaokin ja Shanghai.

Toinen mielenkiintoinen juttu oli siis englantilaisella Chanel 4:llä esitetty ohjelma nimeltä The Great Global Warming Swindle (Suuri maailman lämpenemispetos), joka kyseenalaisti parhaillaan valmistumassa olevan, YK:n sponsoroiman ilmatilaraportin päätelmät (raportin poliittinen yhteenveto julkaistiin muutama viikko sitten).

Ja sen kanssa samanaikaisesti Brysselissä kokoontuivat Euroopan ilmastonvaltiaat, jotka eivät tietysti päässeet ilmatilanpäästöjä rajoittavassa poliittisessa ohjelmanjulistuksessaan puusta pidemmälle. Pääasiallisena syynä, ja ristiriitaisten tieteentietojen lisäksi, on EU:n päätöksien konsensusvaatimus, jonka vuoksi jo yksi poikkeava ääni estää sitovan päätöslauselman syntymisen. Keski-Euroopan uudet EU-jäsenet Puola, Tšekki, Unkari jne. eivät voi hyväksyä sitä, että heidän pitäisi rajoittaa rikastumistaan Länsi-Euroopan jo rikastuneiden saastuttajavaltioiden käskystä.



Kun kommunismi kukistui, idealistista aktivistiporukkaa kommunismin sinisilmäisistä kannattajista, Lenininhyödyllisistä idiooteista”, oli pilvin pimein samassa tilanteessa kuin Al Gore vuonna 2001, intohöyryä pursusi suusta ja jopa korvista, mutta hyväksyttävän oloista kanavaa höyrylle oli vaikea löytää. He halusivat siirtyä muihin sosiaalisen omantunnon liikkeisiin. Siirtymistä tapahtui vihreisiin puolueisiin, Greenpeaceen ja muihin globalisaation vastaisiin aktivistirintamiin. Tämä on ymmärrettävää. Oikeistolainen nihilismi ei tietysti voinut houkutella sosiaalisesti ajattelevia aktivisteja.

Siirtymistä tapahtui muihinkin toimiin. Channel 4:n harhautus-ohjelman tuottaja, Martin Durkin, on yksi tällainen kommunismia tukenut siirtymäaktivisti, joka on löytänyt uuden kotinsa globalisaation vastaisessa toiminnassa tosin monista muista poikkeavasti anti-anti-climate-change –liikkeestä.

Durkin on aikaisemmin törkkinyt viheraktivisteja mm. kohuaherättäneellä televisio-ohjelmallaan Agains Nature vuodelta 1998. Hänen globalisaation vastainen perustelunsa löytyy samalta linjalta kuin tuolla aikaisemmin referoidut kenialainen ja keskieurooppalainen huoli kehityksen pysähtymisestä maailman köyhimpien keskuudessa eurooppalaisten ja amerikkalaisten poliitikkojen ilmastotoimenpiteiden vuoksi. Kehityksen pysähtymisestä kärsivät ensimmäisinä ja eniten jo nyt huonoimmassa asemassa olevat ihmiset. Poliittisesti korrektilta kuulostava päätös eurooppalaisissa teräs- ja lasipalatseissa Schuman-aukion tuntumassa, on kuolemantuomio afrikkalaisessa savimajassa.

Channel 4:n ohjelman pääasiallinen sisältö ei ollut maailman lämpenemisen tai hiilidioksiden vaikutuksen kieltäminen. Sanomana oli se, että maailma on lämmennyt ja kylmennyt olemassaolonsa aikana jatkuvasti ja että tässä lämpötilanmuutoksessa ihmisten osuus on merkityksetön ja mahdollisesti olematon ja toisaalta auringon osuus ratkaisevan merkityksellinen. Tukenaan Durkinilla oli joukko tiedemiehiä, joita erityisesti näytti huolestuttavan se, että tieteelliset tutkimukset, jotka eivät lähtökohtaisesti kannata ihmisen syyllisyyttä maapallon lämpenemisestä, eivät saa resursseja

Kuten olen jo aikaisemmin sanonut, minä kannatan tietysti puhdasta ja hyvinvoivaa luontoa, metsien säilyttämistä, biodiversiteettiä, jääkarhuja ja jopa Heidi Hautalaa (tai salaa ehkä mieluummin Maria Väkipartaa). Egoistina haluaisin sen lisäksi viettää kohtuullisen mukavaa elämää: ajella jonkilaisella autolla, lentää joskus jopa pitkiä matkoja, koska lentäminen on ainoa mannertenvälisen matkustuksen järkevä vaihtoehto, valokuvata, soittaa akustista kitaraa, lukea paperille painettuja kirjoja, katsella sähköllä toimivaa televisiota ja kirjoittaa näitä lastuja sähköllä toimivalla tietokoneella kohtuullisen kirkkaassa sähkövalossa ja mukavan lämpimässä työhuoneessa, jota pitäisi kylläkin siivota, ainakin pöydillä ja tuoleilla kasatut vanhat lehdet pitäisi laittaa kierrätykseen.

Mutta olen kovin huolestunut myös pojan ja pojanpoikien tulevaisuudesta.

Se, että 2500 tiedemiestä on jotakin mieltä, ei riitä itselleni minkään asian perusteluksi. He ovat kannattaneet thalidominiakin, agent orangen tuotantoa, DDT:tä torakoiden tappamiseksi, PCB:n käyttämistä jääkaapeissa, asbestin käyttämistä rakennusaineena, lyijyn imeyttämistä viemärien kautta kalojen lihaan, eläinrehun syöttämistä lehmille ja sen kautta BSE-tautia, tohtori Mengelen perinnöllisyys- ja muitakin kokeita ja atomipommia.

Olen melko varma, mutten voi tietysti todistaa asiaa, että kaikkien noiden osalta oli tieteellisiä vastaväitteitä, jotka jätettiin omaan arvoonsa, koska eivät olleet tieteen valtavirran mielihalujen mukaisia.

Kuva: Kalaharin san-kansan metsästäjä

Näin ollen tässäkin asiassa mielipiteeni on – ei edes veteen vaan – ilmaan vedetty, monivärinen viiva, eli great bollocks. Pity the pain.

Ja siitä puheenollen:

Forbes julisti siis viime vuoden historian rikkaimmaksi vuodeksi. He sanoivat lisäksi: ”The best way to create wealth is to have free markets and free people, and more and more of the world realising it.” (eli suomennettuna jotenkin, että ”paras tapa luoda rikkautta on vapailla markkinoilla ja vapaalla kansalla, ja useammat ja useammat maailmalla alkavat ymmärtää tämän”.

Ja sitten takaisin Brysseliin, jossa Schuman-aukiolta lähtee itäänpäin kaupungista ulos johtava kaunis ja leveää, puidenreunustama katu, läpi Woluwe-laakson, yli tukkoisen kehätien ja puistomaiseen Tervureniin, Brysselin naapurikaupunkiin.

Sieltä löytyy pari entistä kuninkaallista palatsia, joista toinen on nykyisin Afrikka-museo, joka rakennettiin aikanaan kuningas Leopold II:n toimesta juhlistamaan hänen afrikkalaisia tiluksiaan, joita kutsuttiin Kongon vaapaksi valtioksi ja jotka kattoivat koko nykyisen Kongon alueen ja enemmänkin. Siellä tuotettiin orja- ja pakkotyövoimalla mm. kumia, joka kuljetettiin raaka-aineeksi Euroopan teollisuudelle. Leopoldkin olisi ollut Forbesin listalla, jos sitä olisi silloin jo julkaistu.

Moni nykyinen miljardiomaisuus löytää juurensa samanlaisesta kehitysmaiden riistämisestä. Guggenheim-museoissa käydessään voi lähettää kiitoksen henkimaailman välityksellä afrikkalaisille verisiksi hakattuille selkänahoille, yksi guggenheimien rikkauden lähteistä on juuri kongolainen kumimahlaa vuotava puu.

Leopold II oli rikollinen, jonka toimesta murhattiin kaikkiaan 20 miljoonaa afrikkalaista. Josef Conrad kertoo siitä Pimeyden sydän-kirjassa (Heart of Darkness). Leopold II:n seuraajat jatkoivat samaan tahtiin. Kuningasperheellä (Saxe-Coburg-Saalfeld) on Brysselissä muitakin oikein kauniita palatseja, joissa on eksoottisia kasveja ja eläimiä.

Muuta luettavaa:

Channel 4:n ohjelmasaitti: The Great Global Warming Swindle

James Lovelock: ekoaktivismin ”isä”, nettiartikkeli: Gaia Theory

Global warming: An inconvenient truth or hot air? , nettiartikkeli, The Independent, 4.3.2007

Nigel Lawson (entinen Englannin valtionvarainministeri): Here is another inconvenient truth (but this one will infuriate the Green lobby), The Independent, 9.3.2007

Globalisation and the Environment –blog, erityisesti postaus päivätty 2.3.2007

Nettiartikkeli Bringing facts, compassion to global warming issue, Committee for Constructive Tomorrow

Nettiartikkeli Global Warming Fast Facts, National Geographic News

10 kommenttia:

A-K.H kirjoitti...

Kommentti ei liity mitenkään tähän lastuun, mutta että ruskeissa jalkineissa mustan puvun kanssa ja kaiken lisäksi sandaaleissa ja ilman pitkiä käsineitä. Anna mun kaikki kestää!

Ripsa kirjoitti...

Mistä asti sinä AaKooHoo olet ollut naisten muodin asiantuntija?

Ainako? No jo on hirveetä.

Gaia-kirjan luin ihan heti tuoreeltaan. Siitähän on jo aikaa, eikä siihen kukaan reagoinut.

Tämä on hirveän hyvä postaus, lukemista ja miettimistä riittää.

Etappisika kirjoitti...

Ei minunkaan kommenttini mihinkään liity, paitsi että ettei vaan tehnyt mustapukuinen ruskeasandaalinen spearsitkin siinä, hanskojen ohella oli kiireessä alkkaritkin unehtuneet? Tai emminä nyt niin hyvin siitä nähnyt kauempaa kun se auton takapenkiltä nousi, kaverit vaan sanoi. Ja nämä kaverit ei yleensä valehtele, ainakaan minulle, eikä ainakaan tällaisessa asiassa.

Hanhensulka kirjoitti...

Tämäkään ei liity tuohon lastuun. Mutta tuon takana olevan naisen ilmeestä voi päätellä vähän samansuuntaista kuin etappisian ystävät, joilla ei ilmeisesti ole aivan tahrattoman puhtaanvalkoinen mielikuvitus, vaikka onkin vilkas:)

Luulin muuten pukua syvän vihreäksi ja kenkiä vihertävän ruskeiksi. Mutta voin olla erehtynyt.

Kiitos, Ripsa, lastuun liittyvästä kommentista;)

A-K.H kirjoitti...

On pikkuhiljaa käynyt noitten ns. kommunismien kuin George Orwellin Eläinten vallankumouksessa sikojen: Neljä jalkaa hyvä, kaksi jalkaa parempi.Pian humalassa örvelsivät. Ei ole kehittynyt proletariaatin diktatuurissa uutta, sosialistista ihmistä, joka tiedostavana etujoukkona olisi punalippu liehuen johdattanut kansansa ikiautuuteen. Olen luullut, ettei Marxilla ole enää paljon sanottavaa ajallemme, koska talousjärjestelmää, jota Marx arvosteli, ei edes ole, ja punaliputkin ovat unohtumassa koipusseihin, mutta eikös vain Juha Seppälän blogissa "Vanha Kehno" nostele päätään.

A-K.H kirjoitti...

JK.

800 miljoonaa ihmistä
nyt sosialismiin kulkee,
kapitalismi
jo kuolemantautia sairastaa.
Imperialistinen saalistaja
asevoimiin turvautuva
sotaan viimeisen toivonsa pannut,
tuholainen toivoton.
Hyökkääjän aseilla
muutu ei maailmankuva,
rauha
sotien voittaja on!
Tänään on voimakas Stalinin
leniniläinen sana,
joukkojen sydämet vallaten
O. V. Kuusisen
suomentamana,
kansamme yllä se lentää -
teräskyyhkynen.
Sotien kyy,
miten myrkyllinen
vihaa syöksevä hampaasi onkaan,
kansojen raudanrintaman antura
sen musertaa.
Valkoinen nuoli
pysty ei pohjolan punaiseen honkaan,
Suomi on iäti
O. V. Kuusisen syntymämaa.

Tämän nykyisin jo tahatonta komiikkaa sisältävän runon kirjoitti Terijoen hallituksen maatalousministeri Armas Äikiä, joka olisi halunnut Suomen kulttuuriministeriksi. Kirjoittamisvuosi on minulta kadonnut, vaikka merkitsin tämän Majakovskin tyylillä tehdyn runon muistiin Kommunismin vuosikirjasta. Säkeet viidestä kymmeneen saattavat pitää paikkansa, ja kaksi viimeistä säettä varmasti, sillä onhan O. W. Laukaan suuri poika, mutta muusta en tiedä.

Etappisika kirjoitti...

Mhiin, on se semmosta... Minäkin olen tavannut reaalimaailmassa henkilön, jonka mielestä Karl Marxia on henkilökohtaisesti pidettävä vastuullisena siitä, että Karjala meni - what can you say? Tämä tapahtui jopa Seppälän blogin ulkopuolella.

Urhojansa kansanvalta esiin työntää kakkkialta: ollessani Kanadassa viihdyin hyvin, sikäläisessä Kiiltomadossa ei kehuttu Kekkosta eikä pilkattu Ben Zyscowicsiä, tuota kiusatun rodun köyhästä kodista kasvanutta ryhdikästä edustajaa, ja ajanlaskukin oli mallillaan.

Mutta kuten sanottu: what can you say?

A-K.H kirjoitti...

Niin, siis pitääkö ja voiko filosofia syyttää valtiomiesten möhläilyistä, mikä on kiltisti sanottu Leninistä Stalinista, Hitleristä, Maosta ja keistä kaikista, vaikka onkin olemassa kirja, jossa kerrotaan Rousseausta alkavasta filosofisesta jatkumosta totalitaristisiin järjestelmiin: kommunismiin ja fasismiin. Karl Marx (Mordeshei)oli kasvanut koiranputkea jo 36 vuotta, kun Lenin ja kumppanit riehaantuivat rakentamaan sosialismia liki feodaalisissa oloissa ja niin epämarxilaisista lähtökohdista kuin ajatella saattaa. Stalin keksi marxismi-leninismin, kun Leninin haudalle horsmia istutettiin. Dialektisen marxismin keksi venäläinen Plehanov ja Marxin ennustelua en kernaasti tieteeksi sanoisi. Engelsin osuutta marxilaisuudeksi sanotussa ajattelussa ei voi olankohautuksella ohittaa. Sanoin hieman kärjistäen tuolla toisessa blogissa, vaikka kirjoitukseni en sinne päivittyvän huomannutkaan, että Marx kirjoitti Kommunistisen puolueen manifestin Engelsin luonnoksen pohjalta ja Engels vei Pääoman loppuun Marxin luonnosten pohjalta. Itse asiassa Engelsiä pidetään marxilaisen sosialismin ensimmäisenä edustajana, mikä johtopäätös tehdään Engelsin kirjoituksesta Umrisse zu einer Kritik der Nationalekonomie, joka ilmestyi 1843 Marxin toimittamassa aikakauskirjassa Deutsch-Französische Jahrbucher. Kun Engels aloitti yhteistyön Marxin kanssa, hän tiesi enemmän taloustieteestä sekä taloudellisista ja yhteiskunnallisista oloista, kuin Marx, joka päätyi näkemykseensä proletariaatin tehtävästä pelkän filosofisen spekulaation tuloksena. Tämä on yleiseksi muodostunut käsitys, joka ei vaikuta väärältä. On väitetty, että Marx olisi oman elämänsä köyhyyden kirojen kautta oppinut ymmärtämään työläisten ahdinkoa, mutta tällä kohden sanoisin, että sot sot.

Etappisika kirjoitti...

Niin, se taisi olla Lyotard vai oliko Baudrillard tai Derrida joka ensimmäisenä jäljitti koko modernisaation (tieteen) nimissä tapahtuneen huijauksen Sokrateeseen eli siis Platoniin? Kukaan näistä ei sitten ole vaatinut tietääkseni sitä että Sokrates ja Platon pitäisi polttaa henkis-historialllisessa pätsissä ja heidän luidensa atomit kirota ikiajoiksi sen vuoksi mitä Hitler (modernismin lapsi) tai Stalin (modernismin lapsi) tekivät,koska vastuu kuitenkin on Sokrateen ja Platonin?

Vaikea on nyt ainakaan minun nähdä myöskään Parta-Kallea tilivelvollisena siitä mitä Simbisrkin poika tai Gorin pappiskokelas ovat päähänsä saaneet.

Matin Scorsesea ei haastettu oikeuteen, vaikka hänen elokuvansa Taxi Driver pohjalta eräs tärähtänyt sai idean ampua poliitikko hengiltä ja yritti myös ideansa toteuttaa - Scorsese kulkee vapaana vieläkin Oscar kainalossaan ojapiennart ja syljeskelee vaan helveti pitki sylkki.

marjatta.ripsaluoma kirjoitti...

Hitto kun teitä ei saa pysymään asiassa!

Rupesin tosissani ottamaan selvää siitä, mitä eri tahot ovat ajatelleet ja suunnitelleen ja miettineet ilmastomuutoksen torjumiseksi.

Sattui niin että Kepan Kehitys-aikakauslehti, siis UM:n lehti, ilmestyi ja siinä on ankaran hyvä paketti lukemista juuri näistä samoista asioista. Siis 1/2007. Vaikuttaa siltä että tämä neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti ei ilmesty verkossa, en tiedä miksi.

Se on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Sisältää paljon asiaa Intiasta, Somaliasta ja Keniasta, samoin Etelä-Amerikasta, jossa Suomella on monta kehitysyhteistyökumppania.

Luin lehdykäistä ajatuksella. Vaikka Suomi ei käytä kehitysyhteistyöhön kuin 0.43%bruttokansantuotteesta, niin kuitenkin se saa yhtä sun toista aikaan.

Nyt siis teema on ilmastonmuutos. Vaikuttaa siltä että suhteellisen pienillä keinoilla olisi saatavissa kehitystä esimerkiksi vesihuoltoon, joka on huonoissa kantimissa kaikkialla kehitysmaissa. Pisarakastelu, aurinkoenergia kaivoihin, etanolikasvien viljely, slummien ihmisten elämän parantaminen (esimerkkina Nairobin miljoonaslummi) ynnä muuta ynnä muuta.

Jäin tässä ihmettelemään ainoastaan sitä, että kummallista ettei EU:n mitassa nyt ole enempää lyöttäydytty yhteen. Rahaa nämä ruohonjuuritason työt eivät paljon veisi, ainoastaan yksi esimerkki oli, Itävallan ja Suomen eteläamerikkalainen etanol-yhteistyö.

Nimittäin on erityisen tärkeää että puhutaan kehitysmaista ja kehitysmaissa ja kehitysmaille. Siellä ne ratkaisut tapahtuvat.

Yksinkertainen syy: ei kai kukaan kuvittele että esimerkiksi Intia ja Kiina tahtovat lopettaa elintasonsa nousun? Eikä kai kukaan n.k. kehittyneessä maailmassa sitä kehtaa edes pyytää?

Pitäisi päästä siihen ja nopeasti sittenkin, että talouden huippumaiden kuten Intian ja Kiinan valinnat osuvat ympäristön suhteen oikeaan suuntaan. Että eivät tee samoja hölmöyksiä mitä meillä on tehty.

Vaikuttaa siltä että ystävällinen teknologia on jo olemassa. Sitä vain ei toteuteta. Se taas johtuu siitä, että öljy-yhtiöt haluavat kernaasti myydä sitä öljyään, myös Jorma Ollilamme Royal Dutch Shell mm. Nigeriasta.

Jossa tuhotaan parastaikaa surutta vesistöjä ja muuta ympäristöä, kokonaisten heimojen viljely- ja kalastusalueet ovat mennyttä.

Silti haluan nyt muistuttaa vielä siitä että sodanvastainen toiminta on ehdottomasti kaikkein tehokkainta ympäristön huolehtimispolitiikkaa. Voi kun ihmiset pitäisivät vähän enemmän meteliä!

Sitten tuli sähköpostissa tämmöinen osoite:
http://www.avaaz.org/en/climate_action_germany/moint.php

Jolla tuntuu olevan aika paljon tekemistä tämän asian kanssa.

Al Goren jätän tällä erää omaan arvoonsa, ellei arvon herra lopeta ökyautoiluaan.

Vaalit ovat sunnuntaina. En käsitä ketä tai mitä puoluetta voisi ylipäänsä äänestää. Maa tuntuu olevan luisumassa hallitsemattomaksi. Kukaan ei sano mitään.

Olo on suoraan sanoen avuton.