19.10.2007

Rotujen erottelusta

Kuva Barnes and Nobles: Avoid boring People

Tässä lastussa käsitellään rotua ja älykkyyttä.

Valitettavasti kumpaakaan ei pystytä tieteellisesti määrittämään ilman jumalatonta riitaa.

Rotu käsitetään "kansanomaisesti" lähinnä ulkoisiin eroihin liittyväksi: ihon väriin, silmäpoimuihin, kokoon. Älykkyyttä ei voida sen kummemmin määrittää, vaikka sen osa-alueiden mittaamiseksi on olemassa menetelmiä. Mittaustulokset näyttävät selittävän hyvin, miksi ihmiset menestyvät paremmin tai huonommin päättelyä vaativissa tehtävissä, yksinkertaistettuna: korkeampi älykkyysosamäärä – parempi päättelykyky.

Mutta vieraillaan pikaisesti urheiluareenoilla ennen kuin juttu jatkuu.

Ja siellä huomaamme, että jokaisen kansainvälisen miesten sadan metrin kilpailun lähtöpaikalla verryttelee joukko toinen toistaan komeampia, mustia, isomuskelisia miehiä.

Me valkoiset tavismiehet katsomme kadehtien heidän komeuttaan ajatellen naama vihreänä, että tuo ulkonainen koreus saattaa hyvinkin korreloida positiivisesti miesten tuuriin naisten keskuudessa.

Kyse tässä(kin) kateudessa on siis seksistä ja sen epätasaisesta ja epäreilusta saatavuudesta. (Tälle on olemassa oikein kaksiosainen, pseudotieteellinen termikin, jonka ensimmäinen osa alkaa kirjaimella p ja sointuu killua-verbin jonkun imperatiivin kanssa ja toisen osan muodostaa sana kateus. Mutta jääköön nyt tässä sanomatta.)

Monetkaan meistä eivät valittele sitä, että nämä mustat urhot ovat geeniperimänsä vuoksi maailman nopeimpia miehiä. Heillä on enemmän nopeita lihassoluja, ehkä siksi, että afrikkalaisten lajinsäilymisstrategiana on ollut juosta pakoon saalistavia kissaeläimiä, jotka ovat lyhyillä matkoilla kovin nopeita. Meillä poronpurijoiden jälkeläisillä taas on enemmän hitaita lihassoluja, koska esi-isät jutasivat pitkiä matkoja lumihangissa porojensa lihan perässä ja siirsivät sitkeyttä jälkeläisilleen geeniensä välityksellä.

Mutta tästä me valkoiset miehet emme ole kovin otettuja. Sen sijaan jokaisella ohutjäsenisellä miehenpuolella käy mielessä se, kuinka komeaa olisi astua vaikkapa Marskin baarin testosteroni-näyttämölle kello yksi yöllä ja näyttää siltä kuin nämä musta puolijumalat näyttävät nopeine lihassoluineen.

Kilpailu seksistä on kovaa jopa sivistyksellä silattujen miesten kesken, ja aiheuttaa tappeluita, puukotuksia ja muuta toistensa klohmimista.

Mikään ei kaivele miestä sen enempää, kuin toiselle miehelle lankeava seksionni. Ei mikään, paitsi se, että toisella on tai hänellä oletetaan olevan suuremmat miehiset seksityökalut, mukaan lukien pään sisällä hyrräävä harmaa aivomassa.

Luen The Independent-lehteä lähes päivittäin. Ja hyvä lehti se onkin, saa useimpina aamuina veren kiertämään mukavan kiihkeästi joko tyytyväisen hyrinän tai kiukkuisen korinan säestyksellä.

Tiistaiaamuna The Independent kertoi etusivullaan DNA:n salaisuuksien paljastajasta nimeltä James Watson, joka on tullut Amerikasta Englantiin luennoimaan DNA:sta, sen keksimisestä ja siitä saadusta Nobelin lääketieteen palkinnosta, ja buffaamaan juuri ilmestynyttä kirjaansa nimeltä Avoid Boring People; Lessons from a Life in Science.

Arvoisa Lukija saattaa vankan elämänkokemuksensa turvin olla vakaasti sitä mieltä, että tiedemiesten välttäminen pitää saman tien huolen pitkäveteisten ihmisten kohtaamisongelmasta. Ja Lukija saattaa olla tässä arviossaan melko oikeassa.

Watsonin ensimmäisen luennon piti olla tänä iltana Lontoon tiedemuseossa, mutta museo peruutti täyteen buukatun luennon häthätään eilen illalla vedoten rasismin vastaisiin mielipiteisiinsä, joiden arvelevat olevan ristiriidassa tohtori Watsonin mielipiteiden kanssa. Tiedemuseo siis sensuroi DNA-tohtoria väittäen tämän olevan rasistin.

Nimittäin viime viikonvaihteen Sunday Times julkaisi haastatteluartikkelin professori Watsonista (The elementary DNA of Dr Watson) ja tiistainen The Independent –lehti artikkelin otsikkolla Fury at DNA pioneer's theory: Africans are less intelligent than Westerners, ja niiden molempien.mukaan Dr. Watson sanoo mustasta rodusta mm. näin:
“…all our social policies are based on the fact that their (siis mustien “rotuna”) intelligence is the same as ours – whereas all the testing says not really…”

Wikipedia, tuo laiskojen lastunikkareiden ehtymätön aarreaitta, pitää sisällään mm. sivun, jonka otsikko on ”Race and Intelligence”. Parantumattomana laiskurina hypähdin tietysti sinne luettuani The Independent’iä. Ja siellä tapahtui kummia.

Ensimmäisellä lukukerralla sivulla oli viitenumero 28, joka viittasi tuohon Sunday Times’in artikkeliin. Toisella lukukerralla se oli salaperäisesti hävinnyt. Kolmannella kerralla viite oli pantu takaisin. Ja lopulta viimeisellä lukukerralla se oli taas hävinnyt kuin taikauskosta. Wikipedia varottaa sivun yläreunassa lukijoitaan ilmoittamalla, että ” The neutrality of this article is disputed. Please see the discussion on the talk page. Please do not remove this message until the dispute is resolved.”

Lievää vahingoniloa tuntien totesin siellä myös viittauksen (numero 50) Tatu Matinisä Vanhasen älykkääseen julkaisuun nimeltään IQ and the wealth of nations ja viitteen (numero 27) kirjaa koskevaan Helsingin Sanomien kansainvälisen sivun artikkeliin ”Comments in interview could bring charges of inciting racism against PM Vanhanen's father”. Kirjassa esitettiin arvelu, että Afrikan ja Euroopan materiaalisen hyvinvoinnin erot voidaan selittää afrikkalaisten alemmalla keskimääräisellä älykkyydellä. Arvoisa Lukija ymmärtänee, että yllä mainittu vahingonilo liittyy lastussa aikaisemmin mainittuun miesten väliseen seksikateuteen ja kohdistuu pääministeri Vanhasen näennäisesti ehtymättömään onneen naismaailmassa.

Mutta onhan tällä älykkyys ja geenit -asialla moraalisia puoliakin.

Mikä on tiedemiesten oikeus tutkia ihmisten genomia ja julkistaa tutkimustensa tuloksia? Onko oikein, että tiedämme olevamme geneettisesti erilaisia? Mitä on rasismi?

Tämän aamuisessa The Independent-lehdessä tohtori Watson julkaisee oman puheenvuoronsa asiassa (James Watson: To question genetic intelligence is not racism). Siinä hän sanoo mm. näin:

I have always fiercely defended the position that we should base our view of the world on the state of our knowledge, on fact, and not on what we would like it to be. This is why genetics is so important… we shall also be able to understand how genes influence intellectual capacities… In some cases, how these genes function may help us to understand variations in IQ, or why some people excel at poetry but are terrible at mathematics… We do not yet adequately understand the way in which the different environments in the world have selected over time the genes which determine our capacity to do different things. The overwhelming desire of society today is to assume that equal powers of reason are a universal heritage of humanity. It may well be. But simply wanting this to be the case is not enough. This is not science

Suomeksi jotenkin että:

Olen aina tiukasti puolustanut sitä kantaa, että meidän tulisi perustaa näkemyksemme maailmasta tietoon, tosiasioihin, eikä siihen miten haluaisimme asioiden olevan. Siksi genetiikka on niin tärkeää…me opimme ymmärtämään kuinka geenit vaikuttavat älykkyyteen…Joissakin tapauksessa geenien funktio voi auttaa meitä ymmärtämään älykkyysosamäärien eroja, tai sitä, miksi jotkut ihmiset ovat hyviä runoilijoita mutta surkeita matemaatikkoja…Me emme ymmrrä vielä riittävästi miten erilaiset ympäristöt ovat vaikuttaneet aikojen kuluessa niiden geenien valintaan, jotka vaikuttavat kykyymme tehdä erilaisia asioita. Nykyisin meidän ihmisyhteisömme ylivoimaisena haluna on olettaa, että ihmisten universaali perintönä on samanlainen päättelykyky. Näin saattaa ollakin. Mutta tämän pelkkä haluaminen ei ole kylliksi. Se ei ole tiedettä

Tohtori Watson on BBC:n uutisten mukaan tänään erotettu toistaiseksi 50 vuotta johtamastaan tutkimuskeskuksesta (Lab suspends DNA pioneer Watson). Tosin jo 79-vuotiaana hän on tuskin asiasta kovin otettu.

Jostakin syystä kukaan ei ole niin nokonuuka tai nosta melua, jos joku väittää, että alussa mainitut, mustat sadanmetrin juoksijat ovat geneettisesti ohjelmoituja olemaan valkoisia satasen pyrähtäjiä nopeampia. Harvoin tosin on puhetta heidän älykkyydestään. Mistäköhän sekin omalaatuisuus johtuu!

Omalta osaltani voin sanoa, että haluan ehdottomasti tietää olenko tyhmä geeniperimäni vuoksi vai kasvatuksen vaikutuksesta (tosin, onnekkaasti, molemmissa tapauksessa voin syyttää vanhempiani). Uskon, että monet muut ajattelevat tästä samalla tavalla. Toisaalta en ole erityisen halukas tietämään, jos seksionneni on ennalta ohjelmoitu kovin vajavaiseksi, vaikka salaa epäilen näin olevankin. Tietämättömässä toivossa on siinä suhteessa parempi elää, eikä yrittänyttä laiteta (mitä se sitten tarkoittaakin).

Afrikan suhteen tiedämme jo nyt, että avustusrahan jakaminen sinne ei auta huolimatta rokkarifilosofien kuten Bono ja Geldoff aktivismista. On valittava joku muu strategia tai jättettävä koko maanosa rauhaan. Rauhaanjättäminen ei globaalissa maailmassa ole mahdollista, joten strategiaa on jotenkin muutettava.

Siitä, onko geeneillä tämän asian kanssa mitään tekemistä, en tosin osaa ajatella sitä enkä tätä.

Mutta, niin kuin lähes jokaisessa mutkikkaassa asiassa, vastaus on tieteen tuloksissa, joita saa kai aikaiseksi vain tutkimalla asiaa. Ja vastauksen haluan tietää oikein kovasti.

P.S. James Watson on ensimmäinen ihminen, jonka koko genoomi on selvitetty. Tämän voi lukea vaikkapa The Independet'in artikkelista Gene structure: It's life, Jim.

9 kommenttia:

Tatu Vanhanen kirjoitti...

Testosterone race
Race evolution hypothesis
Suuret kivekset, pienet aivot
Suuri sarvi, pienet kivekset.
Eugenen hyvä kommentti
Difference in White Black IQ in South Africa and its Implication
Percentage living on less than $1 per day 1981-2001
Why black will beat white at the Olympics

A-K.H kirjoitti...

Kiva jos Tatu vanhanen on liikkeellä, mutta epäilen taas jonkun sivupersoonaa.

Tiedättekös minkä takia Black power -liikkeen tunnus on nyrkkiin puristettu käsi? No ne avais nyrkkinsä niin ne putois puista. Heh heh. Hitlerin Taisteluni on ihan vakuuttava kirja - Hitleristä.

Rauno Rasanen kirjoitti...

Hanhensulka

Kirjoitin sulle päreeksi muovautuneen kommentin omaan blogiini.

latimeri kirjoitti...

Tällaisessa maailmassa on kuohilaan hyvä elää
Mutta kun jätkä kuuskyt' luvulla haistattivat paskat politiikoille, vaatimalla maahan mustalaishallitusta ja huorat eduskuntaan, ja hallitutus vastasi ohjeistamalla: - There are two doors you can go out by. One lead to ”ruokkopyttyyn” and the other to the free servitude. No problen.
Mutta nyt on demokratia, jota rakennetaan ja pidetään yllä muutamalla miljoonalla selittäjänaisen selityksillä ja raskas työorjuuskin on vaihtunut kevyempään väitöskirjojen ja oppaiden tekoon.
.
Mutta kerran loppuu tää kaikki, kerran kaatuvat kaivot, ikuisuuden pitkä penkki tuodaan ja siihen mahtuu miestä, vaikka kuinka monta, ja siinä mahtimiesten maljat juodaan


ja lopuksi,kun kerran vähäpätöisenä itseään pitäneet ihmise ymmärtävät olla pyrkimättä ainasiin akatemisiin näyttöihin, päästäkseen tasavetaisemaksi kun muut, niin silloin, voi olla,että ottaa vielä eteenkin.
toot.toot.

Suruvaippa kirjoitti...

"Kirjassa esitettiin arvelu, että Afrikan ja Euroopan materiaalisen hyvinvoinnin erot voidaan selittää afrikkalaisten alemmalla keskimääräisellä älykkyydellä."

Todellisuudessa asia on luonnollisesti juuri päinvastoin, afrikkalaisten alempi keskimääräinen älykkyys voidaan selittää Afrikan ja Euroopan materiaalisen hyvinvoinnin eroilla.

Anonyymi kirjoitti...

Mitenkähän kävis, jos valkoinen eurooppalainen joutuis tekemään Kalaharin bushmannien laatiman älykkyystestin?

Älykäs, alykkäämpi, älykkäin-keskustelut ovat jo lähtökohdiltaan typeriä. Mistä näitä uusia "älykköjä" aina vaan pursuu esiin? -ruu

Hanhensulka kirjoitti...

Totuuden kanssa leikkiminen on aina vähän vaikea juttu. Tieteen tulokset ja niistä vedettävät johtopäätökset ovat kai kaksi eri asiaa. Tieteen pitäisi antaa työkaluja poliittisiin ja eettisiinkin ratkaisuihin, joita sitten tekevät jotkut muut.

Minulle on aina yllätys se, että ihmiset suhtautuvat niin raivokkaan kielteisesti joidenkin ominaisuuksien erilaisuuteen ihmisten kesken, mutta hyväksyvät sellaiset kuin lihavuuden, laihuuden, pitkän nenän ja punaisen tukan enempiä hätkähtämättä.

Esimerkiksi punainen tukka ei määritä "rotua", joka on puhtaasti kulttuurinen käsite, vaan jotakin ihmisryhmää, jolla on punainen tukka. Samoilla ihmisillä (punatukkaisilla) on mitattavissa oleva älykkyysosamäärien keskiarvo, niin kuin mustatukkaisilla ja ruskeatukkaisillakin, ja varsinkin blondeilla. Ja ÄÖ:itä voi verrata keskenään.

Esimerkiksi miesten ja naisten keskinäisessä vertailussa on kai aivan viime aikoina tultu siihen tulokseen, että miehet jakautuvat laajemman käyrän alle kuin naiset (miehissä on enemmän tyhmyreitä (minkä naiset ehkä helposti hyväksyvät) ja enemmän erittäin älykkäitä, naisten käyrä on korkeampi, eli naisista suurempi osa on keskiarvon lähellä molemmin puolin (silti heidänkin joukostaan löytyy tyhmyreitä ja älykköjä, vaikka ei välttämättä samassa määrin). Käytännön merkitystä ei sillä liene. Samoin muita älyn käyttöön liittyviä eroja on aivan todellisesti olemassa, ja johtunevat lajin alkuajan erilaisiin käyttäytymisjuttuihin. Sama pitänee paikkansa myös verrattaessa erillään tuhansia vuosia keskenään lisääntyneisiin ihmisryhmiin.

Ruun esille ottamat bushmanit tulevat toimeen aavikko-oloissaan heidän kannaltaan tyydyttävästi, siellä ei valkoinen mies tai nainenkaan sen puoliin ehkä pärjäisi samoissa olosuhteissa. Mutta samoissa olosuhteissa selviytyvät myös muut oliot, ja selviytyvät kaupunkimaisissakin olosuhteissa, karhuja myöten. Onko sillä välttämättä tekemistä älykkyyden kanssa, siitä en olisi aivan varma.

Voi tietysti keskustella mitä ns. ÄÖ mittaa.

Mutta mittaa mitä tahansa, jos sen tuloksilla on jotakin merkitystä esimerkiksi koulutusjärjestelyjen suhteen, niin ne järjestelyt tulisi tehdä. Kaikilla meillä kai kuitenkin on tavoitteena ihmiskunnan ja yksilöiden oman hyvän maksimointi? Mutta ne päätökset eivät ole tiedemiesten vaan poliitikkojen käsissä.

s.v. kirjoitti...

Kalaharin bushmannien laatima älykkyystesti, jos se on kulttuurisidonnainen, voi olla aika hankala.

Muutenkin olen samaa mieltä, olisi huomattavasti mielekkäämpää käydä tyhmä, tyhmempi, tyhmin -keskusteluja.

Nykyaikaisen ihmisen älykkyys oli korkeimmillaan 1800-luvun loppupuolella, joten ei niitä "älykköjä" ole enää viime aikoina juurikaan pursunnut.

Ripsa kirjoitti...

Tjoh, lähetin jo aiemmin kommentin, mutta se häipyi bittien avaruuteen.

Meillä mitattiin keskikoulussa ÄÖ vissiin kaikilta joiden vanhemmat halusivat.

Myöhemmin, kun työkkäri kuvitteli löytävänsä minulle uuden "ammatin", työkkärin psykologi käytti samaa testiä, ja panin samat vastaukset kuin 14-vuotiaana.

Se tuijotteli minua vähän ihmeissään kun keskusteli sitten minun kanssani.

Scientific Americanissa esittettiin sellainen olettamus, että ÄÖ nousee annetussa kulttuurissa sitä korkeammalle mitä vanhemmaksi ihminen siinä kulttuurissa tulee (ellei ole sairastunut dementiaan tms.), koska ÄÖ mittaa sopeutuneisuutta kulttuuriin.

Muistatteko että Matti Pulkkisen teoksessa "Romaanihenkilön kuolema" oli olettamuksia afrikkalaisten älykkyydestä, ts. teoksen romaanihenkilöt kiistelivät niistä?

Niitä afrikkalaisten ominaisuuksia verrattiin sitten pohjoiskarjalaisten oletettuihin ominaisuuksiin joskus 1800-luvun lopulla. En muista miksi juuri se aika ja se paikka.