Tuli Blogihenkilölle mieleen, kun on ollut kuulevinaan lastumaailmassa vellovaa aiheetonta valitusta kuumuudesta, jonka on ilmoitettu vallanneen Suomenniemen erityisesti Kymenlaakson suunnalla.Viereinen kuva muistuttaa siitä, minkämoisia kauheuksia kevättalvi tekee Kallaveden rannoilla. Varsinkin aikaiseen maaliskuisena aamuna, kun pakkasta on parikymmentä astetta, henkilölläkin on poikkeuksellisesti selkää somasti lämmittävät ja muuhun asustukseen hyvin sointuvat välikalsarit jalassa ja korville laskettu koivistolainen päässä estämässä pakkasen tunkeutumisen herkkiin korviin. Ohihiihtäjien ylenmääräisen iloinen savonkielinen posmotus ei kuitenkaan tukahdu kokonaan reuhkan sisällä ja tunkeutuu viiltävänä henkilön aamunkohmeisiin aivoihin. Mutta jokaisessa Paratiisissahan on omat käärmeensä.
8 kommenttia:
Rukouksiini on vastattu ja lämpötila on miellyttävä 20c varjossa. Tosin se nousee taas viikonlopuksi lukemiin jotka jähmentävät kymenlaaksolaiset muutenkin vajavaiset ajatteluelimet. Helteestä valittaminen on Suomessa kielletty Brysselin määräyksillä, samoin kuin ja delfiinien pyytäminen. Ymmärretään.
Kyllä savolainen järvi osaa sitten olla kaunis, varsinkin talvella.
Hyvä tuntematon Kymenlaaksosta, pitää varoa, kuten vanha sanonta kuuluu, mitä toivoo ja rukoilee, koska voi saada mitä pyytää.
Mielenkintoista, että mainitsit delfiinit, ne ovat minulle syynä siihen, että en syö kalaakaan lihansyömättömyyden lisäksi, varsinkaan tonnikalaa. Tämä johtuu siitä, että en luota kalastajien haluun olla käyttämättä laillisia, delfiiniystävällisiä pyydyksiä. Tonnikalat ja delfiinithän metsästävät (metsästävät???) yhteisillä apajilla ja joutuvat samoihin pyydyksiin.
Tästä kalansyömättömyysperiaatteestani täytyy aina tilapäisesti ja kiireenvilkkaa luopua, kun on tarjolla kuumasavustettua lohta tai silakoita, niin, tai silliä:))
Joo, pääsi nimi unohtumaan kun olin niin tuhtunut.
Delfiinien suojeleminen on hieno asia ja kalan syömättömyys jaloa, mutta se että Itäisellä suomenlahdella tapahtuvaa kalastamista rajoitetaan Eu:n määräyksillä siksi että suomenlahden eteläosissa on joskus havaittu sinne vahingossa ajautuneita delfiinejä, on täysin järjetöntä ja naurettavaa. Tämänlaiset pienet yksityiskohdat kuten em. tai vaikka Voimariinin vaihtaminen Oivariiniksi siksi että kirjainyhdistelmä voi saa esiintyä vain voissa, tai että tervan valmistus ja käyttö kielletään vievät arvovallan ja uskottavuuden muiltakin Eu:n päätöksiltä. Voi voi, sanon minä. Ja tämä kaikki tuli mieleeni vain siksi että voin hyvin kuvitella että joku päivä eu säätää direktiivin jolla pohjoismaissa ja varsinkin kymenlaaksossa tapahtuva helteistä valittaminen on rangaistuksen uhalla kielletty.
Tässä pari linkkiä pakinoihin jotka kommentoivat näitä äsken mainitsemiani eu:n älyttömyyksiä.
http://www.kymilehti.fi/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=622
http://www.kymilehti.fi/modules.php?op=modload&name=News&file=article&sid=602
Uskokoon näitä provokatiivisesti kirjoitettuja juttuja kuka uskoo, mutta olen samaa mieltä Kallen kanssa siitä että Eu tekee itsestään naurettavan näillä typerillä jonniinjoutavilla määräyksillään joilla suojellaan suomenlahden turskia ja delfiinejä.
Voisin toki pitää nämä poliittiset puheenvuorot omassa blogissani, mutta tänne ne nyt halusivat tulla.
Muuten olen samaa mieltä että on surullista että delfiinejä menehtyy tonnikalaverkkoihin.
Sorruin pyöräillessääni filosofisiin pohdintoihin. Eikö se että kieltäytyy syömästä tonnikalaa siksi että niiden pyytäminen vahingoittaa delfiinejä ole suurinpiirtein sama asia kuin vastustaisi turkistarhausta siksi että turkistarhaus vahingoittaa silakoita.
No joo. Tämä oli nyt taas tätä.
Hyvä Cloudberry, kiitos vihjeistä, olenkin kyllä lueskellut silloin tällöin Kallen jahkailuja ja luen vastakin kun aikaa riittää.
Delfiinin ja silakan erona on se, että delfiinillä on todistettavasti käsitys itsestään yksilönä, silakalla ehkä ei. Kuka se tuolla jossakin juuri pari päivää sitten sanoi, että ero tappamisen ja tappamisen välillä on siinä, pystyykö uhri koukussa killuessaan huutamaan vai ei. Juhani Aho pähkäili samoista asioista jollakin keskisuomalaisella koskenrannalla kalastellessaan.
Huh ku rupesi oikein puistattamaan tällaiset aamutuima-ajatukset, saakelin Ramberry ja sun filosofointis;)) ja huikomaan kanssa, oliskohan kommuunin jääkaappiin keneltäkään unohtunut vaikka tönkkösuolattuja silakoita...
Joo, siis lakien mukaan tappamisella ja tappamisella on eroa sillä perusteella pystyykö saalis huutamaan vai ei. Lait eivät ajattele asiaa olennon kannalta vaan sen kannalta onko sillä äänijänteitä vai ei. Ja se on todellisesti väärin. Vai on J. Aho pohtinut samaa. Tämäkin todistaa sen että kukaan ei voi ajatella mitään ainutlatuista, en edes minä :)
Nyt olisi tärkeää että joku viranomainen todistaa että myös tonnikala ajattelee itsensä yksilönä, jolloin tonnikalojen pyytäminen kielletään kokonaan ja samalla pelastuvat myös delfiinit.
Tekeekö elämän arvokkaammaksi se että kykenee ajattelemaan itsensä yksilönä. Ameeban, muikkun, silakan, tonnikalan, minkin ja ihmisen sikiön elämän pitäisi olla yhtäarvokasta kuin delfiinin tai keski-ikäiseksi kehittyneen ihmisen.
En ole kasvissyöjä ja kalatkin maistuvat. Tunnen asiasta jatkuvaa syyllisyyttä. Eläinten vankilossa pitäminen ei ole oikein.
Hyvä shit'sberry, tästä keskustelusta on jäänyt vakava riittamättömyyden olo, ja tunnenkin selvästi lastun syntymisen kaltaista tuskan liikettä ja kutinaa vatsan pohjassa. Joten, nimesi muistuttamana, palataan lastuastialle.
Sillävälin, jos saat käsiisi Ahon lastun nimeltä Sunnuntai, voit mukavasti lisätä syyllisyyden tunnettasi. Näitä tunteihan meillä ihmisillä ei muuten olekaan kovin paljoa kristillisen kasvatuksemme jäljiltä:))
Täytyypä käydä kirjastossa. Kiitos vinkistä.
Lähetä kommentti