4.2.2006

Sumusta, runoilijasta ja Futurosta

Katson ikkunasta aamuun...Ulkona on lämpimämpää, kaikki huura hävinnyt maasta. Terassin orvokit ovat taas varovasti nostaneet ryppyiseksi menneitä päitään Kirkontorni horisontissa pitää harmaata taivasta paikallaan. Taivaan napa. Ei liikettä, ei edes lintujen lentoa.

Olen lueskellut Pekka Haukisen runokirjaa Phlajanmarjat (WSOY, 1960). Ostin sen Kuopion torilta vanhojen kirjojen kauppiaan tiskiltä elokuussa viime vuonna, kun olin ensin syönyt herkullisia paistettuja muikkuja perunapaistoksen kanssa. Sen takakannessa on Pekan kuvan alle leimattuna sanat Arvostelijan kpl, vanhanaikaisilla kirjamilla. Kuka oli arvostelija, miksi leima, jossa on tuollaiset kirjaimet? Who knows? Pekka ehti muuten näytellä ainakin neljässä elokuvassa, mm. näissä ja Eino Ruutsalon kolmiodraamassa Laituri.

New Scientest -lehti sanoi joku aika sitten kirjoittaessaan luovuudesta ja mainitessaan, että Suomi on maailman komanneksi luovin maa Ruotsin ja Japanin jälkeen, näin:

Creativity comes to those who wait, but only to those who are happy to do so in a bit of a fog
.

Muuten, Kiasman saitilla on artikkeli arkkitehti Matti Suurosesta, joka suunnitteli Futuron, tulevaisuuden talon, joskus iloisella ja merkittävällä 1960-luvulla. Mitä pirua meille tapahtui, kun 1970-luvulle tultaessa tuhosimme politiikalla elämänuskomme, ajatuksen vapautemme ja läheltä piti ettei koko tulevaisuutemme mennyt siinä samalla, ja pääädyimme 1980-luvun minä-maailman taloudellisen liikakasvun ja romahduksen kautta omaan itsekeskeiseen aikaamme.

Mutta toisaalta, itsekeskeiseen aikaanhan sopii hyvin bloggaaminen, joka sopii hyvin omaan napaansa tuijottavalle, kuten juuri minälle, blogihenkilölle!

Pop:lla sanotaan Futurosta näin (otettu Futuron esitetekstistä, 1960-luvun loppulla):

...
Futuro edustaa nykyaikaista, huolettoman mukavaa asumismuotoa - käytännöllistä viihtyisyyttä. Futuro on tulevaisuuden olotila.


Täältäkin Futurosta voi lukea.

Ja samalla, kun Maija Vilkkumaa laulaa Se ei olekaan niin ja odottamassa on Korennon Magneettista voimaa, laitetaan tähän loppuun vielä vähän Haukista (Pihlajanmarjojen runo IV/13 s. 64):


Ilma lasiksi jäätynyt,

valittavat äänet taivaanrannalta,

kivi kalliosta erottamaton

jäätyneestä kadusta lapset nostavat kukkivia ruohoja,

hangesta puhkeaa tammi.

Ja auttamatonta kaikki tämä,

liitokset hauraat,

on toivoa vielä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Aloin todella miettiä tuon ufokodin hyviä puolia, että onko niitä tosiaankin. Mistä putket menevät ja tulevat? Onko siellä erillisia huoneita? Miltä maailma näyttäisi ja missä puutarha on?

Anonyymi kirjoitti...

Siitä voi suunnittelijansa mukaan tehdä vaikka pilvenpiirtäjän, eli nämä 'pod'it olisivat asuntoja, jotka kiinnitetään jonkinlaiseen korkeaan runko-osaan.

Futuron voi tehdä isommaksi tai pienemäksi, yksihuoneiseksi tai monihuoneiseksi, jopa yksikerroksiseksi tai monikerroksiseksi. Tuo muotohan on energiankulutusta ajatellen ihanteellinen. Tilan käytön suhteen ehkä on toivomisen varaa, en tiedä. Mutta ihmiskuntahan on siirtynyt alkuperäisistä pyöreämuotoisista (alkuasukasmajat, kota, jurtta, tiipii, jne) nyikyiseen laatikkoon, joten ehkä laatikkomaisuus on asumiisen itsensä kannalta parempi vaihtoehto.